tag:blogger.com,1999:blog-2464950044769422041.post530499412350072003..comments2023-07-07T17:53:30.952+03:00Comments on . Arjen takaa .: Cold turkeyJohannahttp://www.blogger.com/profile/12489020078069448326noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-2464950044769422041.post-57798779655043844792012-09-11T09:59:58.155+03:002012-09-11T09:59:58.155+03:00Meilläkin on tassuteltu, ja joskus (kuten tänään) ...Meilläkin on tassuteltu, ja joskus (kuten tänään) se auttaa. Joskus (kuten eilen) ei.<br /><br />Mulle tuon naperon nukkuminen on ihan henkimaailman asioita. Tuntuu ettei unien kestolla ole minkäänlaista logiikkaa. Päiväunien tai iltapuuron määrä eivät ainakaan korreloi aamuherätyksen ajankohdan kanssa. Oisko se sitten tuulen suunta tai tähtien asento.<br /><br />Mutta, ainakin hyvinä aamuina jaksan olla tyytyväinen siitä, että pääasiassa lapsi nukkuu hyvin.Saaranoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2464950044769422041.post-86469564749453357282012-09-11T00:01:10.957+03:002012-09-11T00:01:10.957+03:00Justhan viikolla uutisoitiin, et se on geeneissä (...Justhan viikolla uutisoitiin, et se on geeneissä (tai ehkä siihen viittasitkin), ja et uniongelmat lapsena ennakoi uniongelmia aikuisena... Mä ainakin heti keksin, että mä olen huono nukkuja, ja/koska mun isä on huono nukkuja, ja/koska sen äiti oli huono nukkuja... Ilmeisesti se huonounisuus on siis se voimakkaampi geeni joka tuppaa aina periytymään ;)<br /><br />Mut tsemppiä unikoulutukseen! Ja onnea loppuraskauteen! (Minähän en neuvoja jakele, mut kerron, että oli jonkin verran tuskaisaa kun esikoinen kamppaili kainalopaikasta vauvan kanssa... Eli kannattaa varmaan ottaa tuplatarrat käyttöön, jotta esikoinen nukkuisi omillaan sit kohta. Siis jos neuvoisin, niin neuvoisin niin.)Johannahttps://www.blogger.com/profile/12489020078069448326noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2464950044769422041.post-47657408924463239392012-09-10T21:49:10.093+03:002012-09-10T21:49:10.093+03:00Ah, nukkuminen!
Meidän tyttö on keinoista riippum...Ah, nukkuminen!<br /><br />Meidän tyttö on keinoista riippumatta nukkunut välillä hyvin, enimmäkseen huonosti. Yllättävän vaikeaa on tuo omassa sängyssä nukkuminen, vaikka sänky on meidän sängyssä kiinni ja minä peittelen/silitän tarvittaessa. Mut pitäis kuulemma päästä "toiseen kainaloon", eli siihen, jossa nukkuis vanhempien välissä. En tajuu miten toiset saa lapset nukkumaan omassa huoneessa, kun itse en saa tuota takiaista edes kainalosta irti! Tosin nyt on lahjottu tarroilla (viidestä saa lahjan) ja edistystä saattaa havaita tapahtuneen.<br /><br />On ihan totta tuo, että just tämän yön unista ei ikinä halua luopua. Meillä venähti samasta syystä tutista luopuminen vähän yli kaksivuotiaaksi - eikä sitten tullutkaan yhtään huutoyötä. Luulin (koska en jaksanut toimia) kainalonukkumisen olevan "vaan joku vaihe", kunnes sitä oli jatkunut kolme kuukautta enkä kasvavan mahan (1,5kk raskautta jäljellä) pystynyt nukkumaan ollenkaan. Ei siitä nukkumisesta kyllä tuu mitään vaikka laps onkin omassa sängyssään, mutta saanpahan kääntyillä rauhassa.<br /><br />Oi miten toivon, ettei unipulmat olis geeneissä, vaan uusi tulokas nukkuis syntymästä lähtien pitkät, katkottomat yöunet! (eh eh)<br /><br />ElinaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2464950044769422041.post-41923190932061157752012-09-07T15:01:31.638+03:002012-09-07T15:01:31.638+03:00Perimmäisten kysymysten äärellä. Meillä esikoista ...Perimmäisten kysymysten äärellä. Meillä esikoista "tassuteltiin", niin typerä nimi kuin sillä onkin. Hän kun tosiaan luopui tutista yhdeksänkuisena (mut tassuteltiin sitä ennenkin). Anna Wahlgrenin oppeja kai, jonkun videonkin näin netissä - toinen käsi tiukasti selässä ja tiukka rytmikäs taputtelu takapuoleen. Tai sitten selän suht. voimakas sively ylhäältä alas. Se lapsi siis periaatteessa painetaan siihen vuoteeseen, ettei se pääse ylös, tasainen rytmi sitten nukuttaa sen. <br /><br />Sittemmin Wahlgren on paljastunut juopoksi ja julmaksi lastenhakkaajaksi, mutta esikoisella tämä kyllä toimi hyvin ja pitkään. Kakkosta sen sijaan ei ole pienenä tassuteltu (kun nukkui pääosin hyvin) ja hän ei moisia yrityksiä nykyään siedä - rupeaa huutamaan kahta kauheammin... Nämä pari yötä mitä mulla huikeasti on kokemusta, se vain rauhoittuu kun on rauhoittuakseen - olen luottavainen, että palaa hyväunisuuteen tuttipettymyksestä (toivottavasti pian) toipuessaan.Johannahttps://www.blogger.com/profile/12489020078069448326noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-2464950044769422041.post-37773712075356121392012-09-07T09:45:58.508+03:002012-09-07T09:45:58.508+03:00Niin. Meidän napero ei ole ikinä tuttia syönyt, ja...Niin. Meidän napero ei ole ikinä tuttia syönyt, ja yösyötöistä luovuttiin noin kuukausi sitten (aamun eka safka tulee noin puoli 7. Joka sekin on monen mielestä aikaisin, mutta minun mielestäni paljon myöhemmin kuin kello 5).<br /><br />Mikä neuvoksi, jos muksu silti herää? Kun ei sitä voi tutilla vaimentaa hiljaiseksi, eikä tissillä.<br /><br />Onneksi ei herää usein, mutta kyllä 5:30 herätykset pitäisi kieltää lailla.Saaranoreply@blogger.com