Ai mitä tein tänään? No pesin hiekkalaatikon ympäröiviä koristekiviä. Ai tuliko maailma valmiiksi? No ei edes siitä hiekkalaatikon ympäriltä. Ai onko mulla kiire? No ei kovin.
Toista viikkoa lomalla. Ensimmäinen viikko meni vähän tasapainoillessa, että kumpi herää ja mihin aikaan ja MINKÄ JUMALAN TÄHDEN ja miten tässä nyt ihminen lomailla saa kun koko ajan saa olla heräämässä ja nukuttamassa ja ruokaa laittamassa. (Äitiyslomalaiset aina muistavat korostaa, että eihän se nyt mitään lomaa ole. Mutta onko siten työssäkäyvilläkään vanhemmilla lomaa?)
No, nyt on lomalaisuus alkanut hioutua uomiinsa vuoroaamujen ja ennen kaikkea kesäisten kelien myötä.
Kaivoin myös esiin taannoisen loman tehtävälistani. Lupasin
- öljytä terassipöydän (Check. Mies tarttui toimeen tänään, kaksi tuntia ennen kahvivieraita. Joimme siis kahvit terassin reunalla istuen. Enkä edes nipottanut.)
- juoda siinä aamukahvini (Noloa tunnustaa etten ole.)
- laittaa hääkuvan seinälle (Tämä ei nolota.)
- ostaa sen kerrossängyn (Check. Lupasivat kuuden viikon toimitusajan, jonka tinkasin kuukauteen.)
- käydä läpi lastenvaatteet vanhempieni vintillä (Heh heh.)
- käydä Tukholmassa baarissa (Tulossa.)
- nähdä Pulpin Ruisrockissa (Tulossa lähempänä.)
- käydä lenkillä/jumpassa - ehkä jopa kerran molempia (Check? Sen kerran olen tosiaan jumpannut eli saako tämän nyt unohtaa?)
Mutta aika tylsän listan olin laatinut. Noiden sijaan olen
- uittanut itseäni ja lapsia maauimalassa
- herännyt kuudelta
- mennyt nukkumaan viideltä
- juonut skumppaa terassilla lasten kuunnellessa härskejä "keskiaikaisia" lauluja ("Se sanoi kirosanan!")
- syönyt jäätelöä (ja toisinaan myös ruokaa)
- käynyt Apteekkimuseossa (Ette usko jos kerron, että lapset eivät kiinnostuneet 1700-luvun käsinmaalatuista kangastapeteista. Ne oli hienot.)
- käynyt entisessä kantapaikassani näkemässä nuorisolaisia (ks. kohta mennyt nukkumaan viideltä) ja kuullut olevani "kypsää lihaa"
- pohtinut keski-ikäisen perheenäidin elämän syvintä olemusta (ks. edellinen)
- todennut itseni sitten kuitenkin aika tyytyväiseksi siihen
- katsonut jalkapalloa
- pelannut jalkapalloa
- lukenut Hesaria aurinkotuolissa neljän minuutin ajan
- niin ja tietenkin pessyt koristekiviä
Ja loma on siis vasta alussaan. Pidetään tämä.
Mun mielestä loma on silloin kohdallaan, kun on aikaa tehdä mitä huvittaa. Vaikka pestä koristekiviä. Kuulostaa muuten hommalta, johon itsekin saattaisin ryhtyä (tähän mennessä olen pessyt kukkaruukkujen katteena olevia kiviä, heh).
VastaaPoistaMulla on lomaa tänä kesänä (vuonna) 10 päivää, kun ollaan miehen kanssa yhtä aikaa kotona. Elokuun alussa palaan töihin (hui!), jotta mies pääsee nauttimaan arjesta lapsen kanssa.
Mutta ihanaa velttoiluahan tämä pääasiallisesti on :) Onneksi, muunlaisiakin tarinoita olen kuullut. Ja varmaan on arki (ja loma) erilaista useamman lapsen ja kahden työssäkäyvän vanhemman kanssa. Että nauti lomasta!
Saara, sinä Juhana Vartiaisen kätyri ;)
VastaaPoistaNoinhan minäkin loman ymmärrän, ja jos ihan ylitiörehellinen olen, niin keksisin minä hauskempaakin tekemistä kuin kivenpesu. Monet niistä eivät vain nykyään ole mahdollista (ykkösenä nukkuminen), niin parempi puuhastella jotain, mistä on näennäisesti hyötyä ja metrinmitat saavat kurakylvyn.
Kivaa lomaa myös sinulle ja onnea töihinpaluuseen!