perjantai 16. elokuuta 2013

Kikati kikati

Esikoisella on ensimmäistä kertaa kaveri yökylässä. Eihän niitä raaski komentaa nukkumaan millään! Kummasti mielen sopukoita kutittelee muisto yökyläilystä, miten jännää, miten hauskinta!

Uunissa on perheen aikuisten päivän ensimmäinen lämmin ateria kesäkurpitsa al parmigiano al forno alla Ehtoisa emäntä (johon epäortodoksisesti lisäsin purkillisen kuohukermaa mozzarellanlisäysvaiheessa - näytti kuivuvan kasaan paistokseni). Työn alla banaanikakku huomisiin kemuihin.

Ennen illallista mies lähti vielä roudailemaan levyjä paikalliseen soittojuomalaan, harrastaakseen huomenna pitkästä aika levynsoitantaa.

Yökyöpeleitä, tänään.

(Usein tuntuu, että juttuni taipuisivat parhaiten Facebookin muotoon, mutta arastelen tilin avaamista. Ensinnäkin sitten minulla olisi käsissäni toinenkin media, jonka päivittämisestä saisin murehtia, ja toiseksikin, äitini pitäisi liittyä Facebookiin.)

14 kommenttia:

  1. Saako udella millaista musiikkia miehesi soittaa?
    Vai että facebook, hitsi vie, en kyllä vielä itse luovuta. Keksisivät jonkun vähemmän trendikkään :D, voisin harkita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielellään et utelisi, kun musiikkigenrejen määrittely on mulle kutakuinkin yhtä vaikeaa kuin automerkkien tunnistaminen. Mutta sanon senkin uhalla, että poppia, indietä ja sellaista.

      Sä voit liittyä (tuon yllämainitun dj:n tapaan) Diasporaan, joka ymmärtääkseni on kilpailija Facebookille - jossa voi siis olla ihan diasporassa yksinään :D

      Poista
  2. Plus: sun oikea henkilöllisyys kuitenkin paljastuisi kun unohtaisit vaihtaa profiilia Facebookissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäiletkö agenttitaitojani...? Tosin ainakin paljastuisin siinä kohtaa kun kävisin omalla identiteetilläni tykkäämässä kaikista päivityksistäni :D

      Poista
    2. Kyllä taisi sun väitös jo oikean nimen paljastaa..Enhän mä sun väitöskirjaa etsinyt sen takia, että nimen saisin selville (mitä ihmettä mä sillä tiedolla tekisin?), vaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta, että mitä tutkit. Jos nyt edes oikean löysin :)

      Poista
    3. Haa, siellä todellinen agentti! :) Onhan tämä minun anonyymiyteni aika pinnallista, ja jotenkin tuntuu kuuluvan blogien kehityskaariin, että jossain kohtaa oma henkilöys avataan yleisölle. Siksi täytyy alusta asti kirjoittaa vain sellaista, mitä myös omalla nimellään kehtaa sanoa. :)

      Poista
  3. Voi ihanaa, mein esikoinen niin kovasti jonkun aikaa halunnut kaveria yövieraaksi tai kaveriyövieraaksi itse, ehkä nyt jo rohkenisi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kivasti kyllä meni, kun tämä kaveri oli vähän vanhempi ja kokenut yökyläilijä. Meidän esikoista en vielä ehkä lähettäisi kylään, mutta näin päin oli tosi onnistunut juttu :)

      Poista
  4. älä luovuta! mäkään en oo väyspuukissa!

    wandis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en aio vielä. Mutta saatte sitten tottua 160 merkin pituisiin postauksiin kun aihetta ei ole enempään ;)

      Poista
  5. Joo hitto vie mihinkään veispuukkiin, jyrkkä kielto! Blogit on musta niin paljon rentouttavampi somemuoto.

    Muistinko ohjeistaa uunin 180 asteeseen? Päällimmäisen kerroksen päälle kannattaa laittaa vielä vähän kastiketta, niin kurpitsat ei kärähdä. Eipä sillä, ehkei lisärasva ole onnistunut ruoka-annosta aivan pilaamaan...heh. Toivottavasti maistui!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, on rentouttavampi. Toisinaan tietysti myös Facebookin hektisyys on hyvästä.

      Oli oikein hyvää, kiitos inspiraatiosta! Ja oli lämpötilat kohdillaan - mutta tomaattikastiketta olisi saanut olla minun vuokaani tuplamäärä... Ehkä kokeilen niin ensi kerralla, vaikka harvoinpa on kermalla ruokaa pilattu ;)

      Poista
  6. Voi, yökyläily. Mä olin (ainakin omien muistikuvieni mukaan) aika usein yökylässä ystävien luona, ja se oli kyllä parasta. Ja parhaimmillaan sain meille kaksi yövierasta kerralla, sekin oli parasta. Oli ihanaa suunnitella sitä etukäteen, mutta myös se oli ihanaa, jos kyläily sovittiinkin ihan extempore koulupäivän jälkeen.

    Esikoisella on ollut kaksi kaveria yökylässä ja se on itse myös kyläillyt, 5-vuotiaasta. Ilmeisesti se on hurjan kivaa, mutta myös aika uuvuttavaa, koska normaaliin palattua seuraa väistämättä itku ja kiukuttelukohtaus siitä, että ei voi aina olla yökylässä (ja väsyttää kamalasti).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yökyläilyissä on kyllä jotain kutkuttavan jännää. En muista kuinka pienestä olen yökyläillyt, mutta ne ala-asteen ylempien luokkien meiningit oli kyllä ihan parhaita.

      Näillä pienemmillä taitaa kyllä tällainen yökyläily olla aika uuvuttaa. Meilläkin oli tänään vähän väsymystä ilmassa, mutta onneksi sitä hoidettiin juhlimalla kuumeisesti koko päivä isossa seurueessa. :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...