sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Hyvä viikonloppu

Perjantaina puolen päivän aikaan istuin junassa yksin, neuloin pipoa esikoiselle ja pohdin, että tästä voi tuskin viikonloppu enää parantua. Mutta se parani! Jo perjantaihin mahtui kiireetön käynti Ateneumissa, innostuneita keskusteluita, mahdollisia yhteistyökuvioita, siikaa ja sienivaahtoa Sundmanilla ja shampanjaa Kämpässä.

Sunnuntai-ilta taas päättyi futisjoukkueemme vierasmatsiin, jossa - mikä ei kuulkaa harmittanut ollenkaan - tein kolme maalia (kun peli päättyi 2-3). Tai oikeammin ilta päättyi rauhalliseen saunomiseen ja bloggaamiseen vauvan unihengitystä kuunnellen. Näiden väliin taas mahtui ensilumen ihastelua - sitä tuli ainakin milli -, yövieraita, köyhiä ritareita, kaupunkireissuja ja kutomista. Niin ja noin seitsemän tuntia unta.

Laskeskelin, että jos nukkuisin edes joskus yli tunnin pätkiä, elämäni olisi kutakuinkin täydellistä. Nyt se on erittäin hyvää.

Sanoinko jo erittäin hyvää?

Viikonloppu oli loistava, koska siihen sisältyi riittävästi suunniteltua ohjelmaa, ja siksi lopun ajan saattoi viettää ilman paineita mistään. Helmasyntini on, että lataan viikonloppuihin hirveästi odotuksia, koska arkisin ei ehdi mitään. Ja kuten kaikki ymmärtävät, liioissa odotuksissa voi vain pettyä.

Mutta nyt kun elämänpiirini on alkanut taas laajentua, huomaan miten paljon siitä nautinkaan. Kuopus oli Helsinginreissuni takia ensimmäistä kertaa useamman tunnin vanhempieni hoidossa. Jo nyt seitsemän kuukauden iässä! Aidosti kuvittelin, että helposti vierähtäisi toista vuotta ennen kuin saan kaikki kolme lasta yhtä aikaa hoitoon, lähinnä varmaan koska olin aikoinaan niin sidottu tuttipullosta kieltäytyvään tosikoiseen. Mutta vanhempieni mielestä nuorimmainen on oikein helppo tapaus - ja millään muulla ei juuri väliä olekaan.

Ensi viikolla onkin edessä piknik-risteily pallomeressä, toimittamani kirjan julkkarit sekä teatterireissu ystävien kanssa - kuohuviiniä ja verkkosukkahousuja! Parit puuroraivarit menevät tuossa välissä ihan heittämällä.

Tätä postausta voisi pitää kauheana lesoiluna, mutta sovitaanko, että se oli vain positiivisuusharjoitus? Sitä toista lajia olen harjoitellut ehkä jo riittävästi.

16 kommenttia:

  1. Oikein mainio lesoilu, siis harjoitus.
    Ja vai että kirjankin tuossa joutessasi toimitit. Vkonlopun aikana perhaps?

    VastaaPoista
  2. Hahaa Bleue :D No viikonlopun aikana tietenkin! Ei, vaan liki kaksi vuotta sitä on väännetty, ja kirjan piti olla ulkona jo ennen vauvan syntymää... Siksikin ihan mahtavaa, että vihdoin on valmista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D. Hei oikeasti, onnittelut kovasti kirjan toimituksesta ja julkaisusta :)! Millainen opushan onkaan kyseessä... :)

      Poista
    2. Kiitos kiitos. Tää on ihan tieteellistä kauraa, kansainvälinen artikkeliantologia. Ei sen jännempää :)

      Poista
  3. Siis hetki. Saako teillä yövieraat köyhiä ritareita? Pakkaan vain overnight bagini, anteeksi anglismi, ja hyppään junaan.

    Muutoinkin kuulostaa hienolta viikonlopulta! Haluaisin irvileukailla tekemiesi maalien osunnasta oman maalivahdin taakse, mutta tiedän tietenkin, että mistään sellaisesta ei ollut kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa kyllä, silloin kun leipälaatikossa tervehtää kuivunut vaalea leipä. Eli tervetuloa! Lupaan hankkia aiemmin viikolla leipää vanhenemaan!

      Ja toden totta, yksikään tekemistäni maaleista ei mennyt oman maalivahdin taakse. Niinkin on käynyt, mutta onneksi vain harkkareissa. Hienolta tuntuu sekin.

      Poista
  4. Mah-ta-vaa. Olen vilpittömästi, aidosti ja hyvin positiivisesti iloinen sun puolesta, muistan vielä hyvin, miten hyvältä pienetkin tuulettumiset tuntuivat kotiäitiaikoina.

    Ja siis hattutemppu, eikä edes omaan maaliin, huikeeta! Sä oot kyllä jotenkin liian pätevä henkilö, en paremmin sano.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivoista sanoistasi ja noinhan se juuri on. Mä tosiaan jo siellä junassa istuessani fiilistelin, että tästä ei ihmisen elo hienommaksi muutu. Mutta niin vain taitaa tämänkin ihanuuden taas unohtaa sitten myöhemmin...

      Ja pätevä tietenkin monella saralla - kun itse saa valita mistä saroista puhutaan :D Mutta futista en voi kyllä pelata ehkä enää koskaan, koska tämä ei mitenkään ole toistettavissa. Paras lopettaa huipulla.

      Poista
  5. Ihana, ihana hyvän mielen kirjoitus!

    VastaaPoista
  6. Kiitos tästä! Piristi hurjasti omaa päiväänikin ja antoi uskoa siihen, että jossain vaiheessa tämä vauva-arki hieman helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa jos onnistuin piristämään! Ja ihan varmasti vauva-arki helpottaa - lapsilla kun on tapana kasvaa :) Mutta taas huomasin, että vaikka lapsia kuinka olisi useampi, niin aina sen unohtaa, että joskus helpottaakin, että tämä hetki ei jatku ikuisesti. Se vauva-ajan alku on kai sitten vain niin kokonaisvaltaista, että ei tajua miten äkkiä se sitten ohi taas onkaan...

      Poista
  7. No mahtavalta kuulostaa - ja tällaiset aina vähän valaa uskoa itseenkin, että jospas minäkin jonain päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa oli - ja kantaa pitkälle seuraavaan viikkoon! (Ainakin näin maanantain yli, ja se on jo paljon se.)

      Ja tottakai sinäkin jonain päivänä voit tehdä hattutempun! Alat vaan ekana pelata jalkapalloa ;)

      Poista
  8. Wohoo, mahtava viikonloppu! Omani alkoi hyvin lupaavasti, mutta jossain siinä kolmannen Cosmopolitan-drinkin kohdalla tuli varmistettua, että koko loppuviikonloppu tulee menemään melkoisen väsyneissä merkeissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hinta mitä tällaisista irtiotoista saa maksaa, on toden totta välillä kovin korkea. Liian usein ei kannatakaan yrittää, mutta välillä se hinta on vain maksettava! Munsta. On hyvä olla toisiaan kosmopoliitti :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...