tiistai 6. maaliskuuta 2012

Suuri sisustusnumero (2/3): Lipasto

'

Entisöintiharrastuksen aloittamisen jälkeen olen alkanut bloggamaan, joten ta-daa: eteisen lipastosta löytyy myös "before"-kuva. (Ja nyt muuten kuvaa katsellessani huomaan, että olen kadottanut nuo pienet tapit, jotka kuuluvat laatikon vetimeen. Hmph.) Tavallaan tietysti hävettää esitellä, että tämän näköinen huonekalu on ollut meillä esillä.

Oletan lipaston olevan äidin serkun perintöä. Tai mahdollisesti äidin tädin. Joka tapauksessa se on saanut tuhoutua minun hoidossani jo toistakymmentä vuotta. (Alun perin lakkapinnan rikkoi hajuvesipullosta salakavalasti valuva pisara. Uskokaa pois: L'eau d'Issey on tehokkaampi lakanpoistaja kuin Nitromors. Ja haisee paremmalta.)


Mainitsinko jo, että vihaan hiomista? No, sitä riitti taasen. (Kuva ei ole epätarkka, se on pölyinen. Kuten keuhkonikin.)


Lipasto hiontapuhtaana. Laatikon etureuna petsattuna.


Petsi. Tämä on meidän kodin uusi väritys. Muotiruskea.


Ja lakka. Kyllä siinä silmä lepää. (Ja kurssihuoneistossa lentelevä pöly.)

Sitten lavastettu kuva kotioloista ennen kuin latasin kaikki tavalliset tavarat lipaston päälle. Otin myös tietoisen riskin, kun laitoin lipaston paikoilleen ennen vetimen kiinnittämistä. (Kiinnittämättä jää.)

Ja jotta totuus ei unohtuisi kaiken sisustushippeilyn keskellä: toistakymmentä metriä Ikeaa taka-alalla. Aika lähellä tuo Billyn keskiruskea Herdinin muotiruskeaa, kuitenkin.

4 kommenttia:

  1. Mä olen jonkin verran entisöinyt myös, viime aikoina jäänyt vähemmälle, mutta ehkäpä kesällä sitten taas. Mä olen surutta käyttänyt sellaista konetta (laikka?) suuriin pintoihin, kun on vaan ollut mahdollista. Koska mä vihaan himomista :D

    VastaaPoista
  2. Himomista...?! :D

    Mä en kuvittelekaan saavani tehtyä kotona mitään. Maksan työväenopistolle siitä ilosta, että saan merkattua ajankohdan kalenteriin. :) Ja joo, hiomakone on mullakin käytössä. Mutta ongelma näissä projekteissani (etenkin siinä sohvapöydässä) on ollut, että ohut viilu meinaa kulua puhki ennenkuin lakka on pois... Eli liian järeillä aseilla ei voi toimia. Täytynee jatkossa keskittyä maalausprojekteihin :)

    VastaaPoista
  3. Himomista, tirsk :D

    Mä entisöin viimeksi sellaisen vanhan pöydän, ihan peruskirjoituspöydän näköinen, en siis parempaa sanaa keksi kuvailemaan sitä pöytää. Se oli maalattu kätevästi joskus 70-luvulla oranssiksi. Yritin ensin maalinpoistajalla, ei tullut mitään. Sitten kokeilin käsin hiomista ja meni hermot puolessa tunnissa. Turvauduin sitten siihen hiomavekottimeen, joka itse asiassa ei ole laikka vaan semmoinen värisevä palikka :D Meinasi kyllä hermot mennä senkin kanssa. Mutta niin vain tuli hyvä, kun sitten sai antiikkivahan pintaan.

    Mä olen tosissaan entisöinyt semmoisia muiden hylkäämiä ja kaatopaikkatuomion saaneita kalusteita, että ei suurta vahinkoa olisi käynyt, jos työmenetelmät olisivat olleet liian rajuja :D

    VastaaPoista
  4. No mut sitäkin kiitollisempaa on jos saa projektin onnistumaan! :) Tosin myös kaikki mun projektit on saanut mieheltä kaatopaikkatuomion, eli ihan hengenpelastajahommissa tässä ollaan.. :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...