 |
| Kuva kaapattu Lehtilehdestä. |
Netissä leviävä linkki ei kerro alkuperäislehteä, mutta sen verran on jäänyt tuota nimiriviä näkyviin, että lähteeksi paljastuu Tuurissa ilmestyvä mainoslärpäke Ykköset! Voi vain kuvitella millaisella miehityksellä tällaista mainoslehteä painetaan. Eikä Törnävä-salillakaan taida olla palkattua tiedotushenkilökuntaa.
Samantyyppinen uutisointi ei valitettavasti ole tavatonta isommissakaan lehdissä, vaan tiedotteet julkaistaan sellaisinaan.
Eräs ystävä taannoin ehdotti duunia mainoslehtijuttujen kirjoittajana - duunina olisi siis ollut muotoilla firman tuotteita mainostavia tekstejä lehtijuttujen näköiseksi. Sellaisena ne kuulemma menevät lehtiin suoraan, ja ymmärrettävästi markkinointikulut jäävät minimaaliseksi näkyvyyteen nähden. Tämä tuntui eettisesti jotenkin arvelluttavalta ja varmaan esitinkin sen verran moraalisia varauksia sekä korkean hintapyynnön, että homma kuivui kasaan.
Tarinan toinen opetus, minkä itse olen ottanut ohjenuoraksi kauan sitten, on että missään teksteissäni en käytä muotoiluja [tarkista tämä viite!] tai [jatka tästä vielä] vaan olen siirtynyt wordin työkaluihin, jotka pitävät nämä huomiot poissa leipätekstistä. Joskus aina kuitenkin tulee kiire sitä send-nappulaa painaessa.
Tähän joku naseva loppulause.
Joopa joo. Otanpa itsekin ne työkalut vielä vakavammin käyttöön - totta on, että ihan turhaa kirjoittaa mihinkään joskus jonkun toisen luettavaksi tarkoitettuun tekstiin muotoiluasioita ja/tai sisäpiirin vitsejä, ne jäävät aina näkyviin.
VastaaPoistaTässä kun työkseni piirrän käyttöliittymiä, riski siitä, että kieli poskessa väännetyt käyttöliittymätekstit päätyvät valmiisiin tuotteisiin on myös ilmeinen.
Nyt tuli muuten sellainen aivopähkinä viikonlopuksi kun rupesin miettimään miten käyttöliittymiä piirretään ja millaisia vitsejä niihin voi upottaa :D En taida pyytää esimerkkiä - nyt voin vielä kuvitella, että ymmärtäisin jos minulle selitettäisiin.
Poista