maanantai 24. syyskuuta 2012

Typerä, ennakkoluuloinen ja kapeakatseinen

Minä nimittäin. 

"Raskaus vesitti myös haaveeni aloittaa balettitunnit tänä syksynä." (Täti-ihminen 19.9.2012.) 

Viimeksi jalassa 90-luvun alussa.

Miksi kukaan teistäkään ei tarttunut tähän naurettavaan väitteseen? (Vastuun ulkoistaminen, sen osaan.) Päättelyketjuni kuului, että koska en voi jatkaa balettia, en voi aloittaa sitä. Ja tähän ajatukseen jumiuduin.

Viime viikolla kävi kuitenkin niin, että esikoisen tuntia loppuvaksi odottaessani koulun johtaja ehdotti, että tulisimme yhden toisen äidin kanssa kokeilemaan jo käynnissä olevalle aikuisbaletin lyhytkurssille. Neljän kerran kurssista oli puolet mennyt. Sille kurssille en siis edellä mainitusta syystä mennyt - koska luulin, että kurssi jatkuu pidempään. Luulo ei ole ja niin edelleen.
 
"Vaikka tiedän, ettei laji sopisi minulle - olisin siinä liian huono, enkä pidä asioista joita en osaa." (Täti-ihminen 19.9.2012.)


Ja tämä on se kohta, jossa todella meni pieleen.

Älkää käsittäkö väärin, olin aivan fenomenaalisen huono. Mutta se oli ihanaa!

Varmasti auttoi, että opettajana oli ystäväni, maailmanluokan tanssija. (No okei, jos ei yhtään liioitella, niin kaverini.) Ja koska muut kurssilaiset olivat selvästi harrastaneet minua "vähän" enemmän - myös se toinen ekakertalainen, jota epäilen Marinskista eläköityneeksi - minulla ei ollut mitään paineita pärjätä heidän tasollaan.

Olen kerran aiemminkin aloittanut aikuisbaletin, parikymppisenä, mutta en muista miksi harrastus ei tuolloin jatkunut. Sen pohjalta tunnen kuitenkin plién sekä asennot yksi, kaksi, viisi ja kuusi, ja osaan yhdistää relevén ja jetén tapaiset sanat liikkeisiin kun kuulen ne. Tältä vankalta pohjalta liihottelin muina ballerinoina toisten perässä arabeskeja ja piruetteja häpeilemättömän kökösti imitoiden. Kenties itsekriittisyyteni kasvaa kunhan viikkoja kuluu ja minun pitäisi oppia jotain - ehkä ei. Aion kokeilla.

Tuohon alun päätelmääni siis palaten - olen jouluna vasta kuudennella kuulla, joten ehdin harrastaa koko syksyn! Tämän lyhytkurssin ohella aion nimittäin loikata myös sille säännölliselle aikuisbalettitunnille.

Nyt potkin vain itseäni typeryydestä, jonka takia missasin lukukauden ensimmäisen kuukauden.

7 kommenttia:

  1. Älä nyt! Parempi myöhään jne. (Ei päde suuhygienistillä käyntiin.)

    Kuulostaa ihan älyttömän hienolta. Itse en osannut kommentoida asiaa koska itse sluibasin koko raskausajan kaikesta paitsi kävelystä ja muutamasta joogatunnista ja ajattelin toki, että on luonnollista toimia niin :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö ole! Siis raskaushan on maailman paras tekosyy luistaa kaikesta vähänkin epämieluisasta. (Paitsi kotihommista ei meillä armoa saa.) Sekä tietysti oikeuttaa mässäily, koska ei kerran mitään muuta pysty tekemään.

      Mutta nyt tajusin, että enhän mä ole valas vielä moneen kuukauteen - ja sitten lapsen synnyttyähän mä todella jumissa olen. Auttoi toki myös, että se jumalaton kuvotus katosi...

      Poista
  2. Mahtavaa! Ihanaa!

    Sitäpaitsi baletti on varmaan hyvää treeniä raskaana ollessa. Sitten kun ligamentit alkaa löpsähtää (älkää kysykö tästä prosessista tarkemmin, sillä en oikeasti tiedä, mistä puhun), voi olla vaikeampaa. Mut ainakin alussa kuvittelisin, että toimii hyvin!

    Sitten kun alat olla kookkaampi, voit syyttää muihin törmäilystä mahaasi.

    Mulla on balettitausta, joka tyssäsi lukiossa ajanpuutteeseen ja muiden tanssilajien kiinnostavuuteen. Joskus yliopistossa treenasin taas vähän ja ai että se teki hyvää ihmiskeholle. Olis aika ihanaa päästä taas. Ehkä sit eläkkeellä.

    Go Täti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis miten ne ligamentit oikein löpsähtää?

      Hih. Jos pysyis linimentit paikallaan jouluun saakka, kasvatetaan lonkkaliitoksia sit sen jälkeen...

      Ja hei, wannabe ballerinas niin odottaa sua!!

      Poista
  3. Mulla oli sata suunnitelmaa uusien lajien suhteen. Tökkäsi siihen, että mies alkaa ison projektin tässä kohta ja tulee olemaan joka viikko muutaman yön pois kotoa. Eikä ne tietty vielä tiedä minä päivinä, kuinka kauan jne. Riitti mulle syyksi olla suunnittelematta mitään. Paitsi olemista kotona jumissa kahden seinillehyppijän kanssa.

    Ehkä mä aloitan maistelemaan viinejä. Skål!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pah tuollaisille projekteille! Mutta ehkei se jatku koko elämää? Tai sit hommaat jonkun lastenlikan kerran viikossa pariksi tunniksi; kyllä harrastaminen tekee ihmiselle hyvää! (Sori jos kuulosti veitsen kääntämiseltä haavassa, tarkoitus oli kuulostaa, että where there's a mill there's a road!)

      Poista
  4. Voi sitä harrastella paksunakin ;) ketteryys toki laskee mutta hauskuus ei sillä katoa :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...