lauantai 12. tammikuuta 2013

Banaanikakku, mon amour

Perheen jätemylly, se olen minä. Tunnen miten sädekehäni kasvaa joka kerta kun syön vanhaa kovaa leipää sen sijaan, että heittäisin sen pois. Tai keksin jonkun nappisoppareseptin melkeinvanhetuneista jääkaapin antimista. No okei, voi mieskin syödä kovaa leipää, mutta hän ei jaa henkisellä tasolla ideologiaani "vanha syödään ensin pois". Sen sijaan hän avaa uuden sinappipurkin kun vanhasta tulee enää vaivalloisesti ulos - ja jättää sen vanhankin purkin jääkaappiin. Tai ostaa jotain jännittävää mangochutneysalaatinkastiketta, syö sitä kerran, ja jää odottamaan että minä hävitän purkin kolmen vuoden kuluttua. (Olen siis jätehuoltovastaava myös tällä tasolla.)

On kuitenkin kolme asiaa, joita heitän usein roskikseen:
- Lasten ruoanjämät, joita en syö lihan, ketsupin tai yleisen möyssäämisen takia
- Niitä vajaita sinappi- ja mangochutneypurkkeja
- Mustaksi menneitä banaaneja

Vaan ei enää! Salamatkustajan Satu taisi joskus vinkata, että mustaksi menneistä banaaneista voi tehdä banaanikakkua, ja kun kerran taas kohtasin kolme mustaa (Tallinnasta tuotua) banaania käsilaukun pohjalla, päätin kokeilla. Ja nyt voin vain miettiä, että miksi piti odottaa 35 vuotta!

Eräällä ystävälläni on kaveripiirissä legendaarinen banaanikakun ohje, mutta koska sitä ei ollut käsillä, googlasin ja yhdistelin parista reseptistä sen mukaan mitä kaapissa oli.

2 munaa
2 dl sokeria
100g voita
1 dl kermaa
3-4 dl jauhoja (esikoinen annosteli pussista kaatamalla)*
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
kanelia
2,5 banaania (kuopus söi puolikkaan ennen kuin päästiin tänne asti)

Reseptin helppous piilee siinä, ettei tarvitse likastaa vatkainta, vaan kaikki ainekset sotketaan lusikalla yhteen, about tässä järjestyksessä. (Eri resepteissä varioitiin kerman sijaan turkkilaista jugurttia, piimää ja kermaviiliä, eli mitä sitten jääkaapista löytyy.) Banaanit muussasin vain nimellisesti, ja isommat sattumat toimivat mielestäni vain hyvänä lisänä.

Kaadetaan taikina voideltuun irtopohjavuokaan ja paistetaan 175° asteisen uunin alatasossa n. tunti. (Kakku ei ollut järin paksu ja oli siinä siinä oliko pohjasta raakaa - varmaan hyvä idea peittää kakku loppuvaiheessa ettei kuivu liikaa päältä.) Ei tullut kuvaa, mutta sain hyvälle maulle useamman todistajalausunnon. Oli meinaan hyvää.

Ja banaanihävikki meni meidän perheessä juuri nyt nollaan! 

Sattuu niitä harhaostoksia joskus minullekin. Heti tänään tuli mieleen, että mullahan on niitä punajuuria, voisipa laittaa uunijuureksia. Hiukan kasvoivat vartta ja hometta.


(Kyllä mahtaa sukulaiset ihmetellä kun viidentoista vuoden jälkeen kahvipöydän porkkanakakku onkin vaihtunut banaanikakkuun... En ole meinaan kaavoihini kangistunut, minä! Nih.)

* Edit 22.3. Google tuo jatkuvasti lukijoita tähän reseptiin (tervetuloa vaan!), niin oli pakko rukata suosittelemaani jauhomäärää useamman kokeilun jälkeen, ettei tule susikakkuja googlaajille. Taikina saa jäädä mieluummin vähän löysähköksi kuin mennä ihan sementiksi, eli kun aiemmin sanoin 4 dl tai reilu, nyt sanoisin 3-4 dl.

Niin ,ja useamman kerran olen nyt tehnyt kakun kuohukerman sijaan rasvattomaan piimään (kun sitä kuohukermaa harvemmin on vain odottelemassa jääkaapissa), mikä kuulostaa kerrassaan surkealta korvikkeelta, mutta erinomaisesti on toiminut sekin.

22 kommenttia:

  1. Kopioin ilman lupaasi reseptin omaan gmailiini, koska en sitä sitten löydä, jahka tarvitsen ja aion todellakin sitä käyttää. Pyydän anteeksi röyhkeyttäni ja lupaan, etten julkaise sitä missään ikinä koskaan. Kiitos ja anteeksi vielä.

    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule kaikin mokomin! Vaikka kyseessä onkin toki suvussamme jo viikon ajan kulkenut korvaamattoman arvokas perinneresepti ;)

      Poista
  2. Myös punajuurista saa herkullista kakkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, kuulostaa epäilyttävältä. Niin epäilyttävältä, että pitää kokeilla seuraavan kerran kun löydän jääkaapista vanhoja mutta ei-homeisia punajuuria.

      Poista
  3. Banaanikakku on myös mun repertuaarissa, vaikka nykyään banskuja ei muhjupisteeseen enää yleensä päädy.

    Banskun voi pakastaa kuorineen kaikkineen (vaikka miten mustana), ja sitten viskata taikinaan, kun riittävä määrä on kasassa. Kanelin lisäksi voi kokeilla myös piparimaustetta 1 tl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki tuo pakastaminen, kiitos! Noissa minunkin esikuvaresepteissäni oli enemmän kaikkia jouluisia mausteita, mutta oman pelkistetyn makuni takia jätin niitä vähemmälle.

      Poista
  4. Mua hämmentää, miten sun mies, tuo vaatekaappijärjestyksenpitäjän esikuva, voi olla noin löperö jäteasioissa :) Ehkä kaikki säntillisyysenergia menee paitojen viikkaamiseen?
    Mutta jos keskittyisin olennaiseen, voisin sanoa, että oletpas kätevä emäntä ja tämä oli hieno vinkki, kiitos jakamisesta. Jään miettimään, kuinka monta vuotta ne mustat banaanit säilyy pakkasessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, mun miehen epäloogisuudet olisi aihe ihan omalle blogilleen ;D Luulen, että purkinpohjien säästämisen logiikka menee jotenkin siten että jos se uudempi sinappipurkki loppuu kriittisellä hetkellä niin sieltä vanhasta voi saada vielä yhden satsin. (En viitsi kertoa montako deodoranttipurkkia hävitin miehen vessan kaapista yhteen muuttaessamme :D)

      Ja sitäpaitsi ihan siistiltähän ne sinappipurkit näyttävät rivissä siellä jääkaapissa.

      Poista
  5. Onko ne sinappipurkitkin viikattu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Ei ole, mutta muovipussit on, sellaisiksi pieniksi kolmioiksi. Minähän en tietty koskaan osta muovipusseja niin mun ei tarvi viikata ;)

      Poista
  6. Hetkellisesti tuli sellainen olo, että pitänee ruveta ostamaan banaaneja, mutta se meni äkkiä onneksi ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsiperhe jossa ei syödä banaaneja? Kerro lisää!

      Poista
    2. En itse yhtään pidä banaaneista enkä oikein tiedä, miten ja miksi niitä lapsellekaan syöttäisin :D

      Viime viikolla mies osti kaksi keltaista hedelmää koska muksulla oli vatsa antibiooteista kuralla, ja siellä ne yhä hengaa, keittiön pöydällä. Jäädyn ihan totaalisesti kun katson niitä - tiedän, että teoriassa homma menee niin, että banaani auki, paloiksi ja lapsen eteen ... mutta käytäntö tuntuu niin paljon vaikeammalta.

      Poista
    3. (Huomioi, että sarkastinenkin "kerro lisää" tuottaa todennäköisesti pyydetyn lopputuloksen, joten varo, mitä toivot :D)

      Poista
    4. No niin, enpä minäkään osta lapsille maksalaatikkoa, vaikka kätevä retkieväs sekin on. Mutta sitä se banaani on: lapsille kätevä välipala. Kuulostaa kyllä, että sulla on siellä keittiössä hyvä kakkupohja kehittymässä :D

      Poista
  7. Meiltä löytyy kaikkea jännää myös jääkaapista :) Nytkin taitaa olla pari vartta puskevaa punajuurta ja itävää ja pehmentynyttä perunaa, liekkö jotain muussaantunutta tilliäkin, en edes uskalla katsoa tarkemmin (joutuisin sitten tekemään suursiivouksen...). Minäkin tykästyin banaanikakkuun, kun äitini viime vierailullaan sellaisen pyöräytti. Jostain syystä kuivakakut ajatuksena eivät houkuttele, enkä oikeastaan koskaan tee niitä itse, mutta kun jossain on tarjolla syön kyllä, joskus jopa toisenkin palasen (=melkein aina).

    Sinulle olisi tunnustusta blogissani, käyhän vilkaisemassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en syö kuivakakkuja oikeastaan ollenkaan; ei tullut mieleen, että banaanikakku olisi kuivakakku :D

      Kiitos tunnustuksesta, ihanaa!

      Poista
  8. Kävin ristiäisissä maidottoman dieetin aikana. Sain skumppaa ja mustaa kahvia. pisti vituttamaan, joten väänsin kotona banskukakkenit aikaan. Se on ainakin ennen ollu superhyvää, joten sä saat nyt pelastaa mun herkkuhampaan!

    VastaaPoista
  9. "paista noin tunti" :O no voi saatana. Nyt vasta meni uuniin. Taitaa mennä kiertoilma päälle än yy tee nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuin kävi?

      Millä muuten korvaat voin maidottomalla? Sinisellä keijulla? Saako tarpeeksi rasvaisen makuista?

      Poista
    2. No kävi sillai että paistoon sen varta vasten (!) ostetussa kuivakakkuvuoassa, ja kiertoilmalla himoissani. Eli liian kypsäksi 20minuutissa, mutta söihän sitä. Sinisellä keijulla tosiaan ja maku jäi kyllä kaipaamaan oikean voin rasvaa ja suolaa. Ehkä huomenna tulee allergiatuomio ja imetys loppuu, sitä myöten maidoton. Maitokahvi tänne nyt ja heti kiitos!!

      Poista
    3. Joo, ei voita kyllä oikein korvaa. Vegaaniksi ei siksi(kään) taivu... Tsempit allergiatuomion kohtaamiseen, toivottavasti on suotuisat tulokset!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...