torstai 21. maaliskuuta 2013

Lukijan vastuu

Ajattelin, etten sano tästä mitään, mutta. (Yksi suosikkialoituksistani.) Kun onhan tässä jo ehditty keskustella, puoleen ja toiseen. Mutta.

Kun sapettaa tuon Matti Apusen retoriikka. Apunen kirjoittaa (ja ei, en linkkaa):
"Jos hyvinvointivaltiota ei vahdi, se menee mielellään liian pitkälle. Pitää olla mahdollista ottaa myös askel taaksepäin."
Ja hyvinvointivaltiossa pitää ottaa askel taaksepäin, koska Apusen mukaan itsekkäät vanhemmat lomailevat ilman lapsia:
"Etelänmatkan allasbileissä ei ole tilaa lasten tarpeille".
No se on tietysti kamalaa. Ja väitteen tukena on tiukkaa faktaa:
"Esimerkiksi Lohjalla lähes kymmenen prosenttia lapsista lusi päiväkodissa koko vuoden, ilman lomia. Enintään kahden viikon kotilomalle pääsee joka kymmenes lapsi."
Paitsi tietysti jos kysytään Lohjan varhaiskasvatuspäälliköltä.
"Lohjalla oli viime vuonna päivähoidossa yli 2 000 lasta, eikä joukossa ollut ketään, ei yhtään lasta, joka ei olisi ollut ollenkaan lomalla, Lohjan varhaiskasvatuspäällikkö Merja Kuusimurto sanoo. [...]
Noin kymmenen lapsen kohdalla lomapäiviä oli viikosta kahteen eli 5–8 päivää."
"Lomien pitämisestä kertoo myös se, että viime vuonna lapset olivat poissa hoidosta keskimäärin 76 päivää vuodessa. Se on matemaattinen, laskennallinen keskiarvo, joka pitää sisällään myös lasten sairauspoissaolot. Mutta lomakartoitukseen laskimme vain lomapäivät."
Mutta kuinka laajalle leviää tämä pikkuisessa Länsi-Uusimaassa uutisoitu "oikaisu"? Ja vaikka leviäisi, niin pyyhkiikö se pois Apusen luomaa tunteisiinvetoavaa mielikuvaa allasbaarin sikavanhemmista?

Mielestäni on hyvä, että asioista keskustellaan, mutta joku vastuu pitäisi olla myös keskustelun aloittajalla siitä, mihin keskustelu pohjataan. Onhan sekin tietysti ikävää jos lapsi on lomalla päiväkodista pyhien lisäksi vain viikon tai kaksi vuodessa. (Ja tämä tilanne olisi siis puolella prosentilla Lohjan lapsista.) Mutta väitän, että hiukan eri keskustelu syntyisi jos aloitettaisiin tällä faktalla.

Kuusimurto vahvistaa myös minun epäilemääni teoriaa maksuttomien kesäkuukausien kannustavasta vaikutuksesta lasten lomien pituuteen.
"Päivähoitomaksua ei tarvitse maksaa, kun ilmoittaa lomasta etukäteen. Käytäntö on voimassa jo neljättä vuotta ja toimii juuri tarkoitetulla tavalla. Loma-ajat käytetään lasten hyväksi. Ennen joku saattoi tuoda lapsen hoitoon lomalla, kun siitä joutui joka tapauksessa maksamaan."
Eli ehkä se kellokortti tosiaan voisi kannustaa lyhyempiin hoitopäiviin?

Mutta kuitenkin vielä sananen viikonvaihteeksi vanhempainliiton toiminnanjohtajalta Tuomas Kurttilalta
"On vaarallista, jos päivähoitoon luodaan häpeän kulttuuria, jossa hyvän vanhemmuuden mittari on päivähoidon pituus."
Ja jos päivähoidon laadussa on puutteita, pitää päivähoitoa parantaa, ei syyllistää vanhempia välttämään päivähoitoa. Tokihan sitä toivoisi, että vanhemmat haluaisivat viettää aikaa lastensa kanssa. Minä myös uskon, että useimmat haluavat. Ja ne, jotka ihan oikeasti eivät - no, ehkä heidän lapsillaan on paremmat olot vaikka sitten siellä päiväkodissa.
 
PS: Olen työpaikalla eli siis melkein niinkuin töissä. Turha siis puhua mistään kalikoista. Vuf vuf!

36 kommenttia:

  1. Hyvä teksti.

    Onhan noissa hieman eri luvut tosiaan - se, että puoli prosenttia lomailee ihan vähän vain on IHAN ERI JUTTU kuin kymmenen prosenttia, jotka ovat lomatta.

    Mä ottaisin mielelläni sen kellokortin käyttöön. Etenkin jos hinnasta saisi jonkun sairaspäivävähennyksen. Tai vaikkei saisikaan. Varmaan me silti maksettais täyttä maksua, mutta paskatko siitä. Yleisesti se olisi hyödyllinen.

    Nythän meillä on kyllä sellainen kellokorttikokeilu, mutta sitä ei käytetä. Sillä ei nimittäin ole mitään vaikutusta mihinkään, eikä ketään kiinnosta piippailla kellokortteja vain jonkun tilastoinnin tueksi. Olen tämän asian suhteen jotenkin epätyypillisen nulju, koska haluaisin keskustella lasta hakiessani siitä, miten päivä on mennyt, enkä siitä, miten tämä puhelin (joka toimii kellokorttilaitteena) taas ei toimi, mikä siihen nyt tuli, no onko se taas rikki, pitää varmaan buutata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sammoo mieltä kuin Liina!
      Ja kellokortin ottaisin mieluusti minäkin, vaikkei mekään mitään halvennusta saatais kuin ehkä sairauspäivistä.

      Nyt on Apunen tyrmätty jo niin blogin toimesta, että jokohan siellä jotain oikaisua laaditaan. ;)

      Poista
    2. Mäkin kannatin kellokorttisysteemiä kunnes luin jostain kirjoituksen jossa tuotiin esiin se, että käytäntö todennäköisesti johtaisi hoitajien siirtelemiseen päivän aikana eri ryhmiin ja lapsille näin ollen vaihtuvampia hoitajakäytäntöjä.

      Poista
  2. Mediapeliä!, sanoi eräs poliitikko aikoinaan (ja ehkä vieläkin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä juuri. Ja taitavaa sellaista! Provosoivaa ja mieleenpainuvaa, faktoista viis.

      Poista
  3. Eikös EK ole muutenkin vähän sellainen virallinen valtakunnantrollaaja? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä hieman helpottaa tämänpäiväistä angstiani, joka lyö yli aina, kun kuulen lyhenteen EK :D

      Poista
    2. Mitä enemmän mä tätä pohdin, sitä enemmän mua myös ketuttaa se media, jota EK ja Apunen saavat käyttää - eli Hesarin pääkirjoitussivu. Kun eihän tämä nyt ensimmäinen kerta ole kun Apunen vetelee kovaa ja korkealta (ohi).

      Poista
  4. Juuri näin. Hyvin yhteenvedetty!

    VastaaPoista
  5. Minä puolestani mielelläni näkisin, että asiasta tehtäisiin valtakunnallinen selvitys, ettei tarvitsisi muodostaa mielipidettä pikkuisen Lohjan päivähoidon tilanteen perusteella. Valtakunnan tilanne kun voi olla ihan mitä tahansa puolen ja kymmenen prosentin väliltä, tai niiden ali tai yli.

    En mä oikein näe, että on arvokkaampaa puolustaa status quota ilman faktatietoa, kuin vaatia muutoksia ilman faktatietoa.

    Jos kyseessä on aito ongelma (näitä viestejä on tullut päivähoidon ammattilaisilta jo pitkään - tosin hekin kommentoivat vain yksittäistapauksia, kun eivät muusta tiedä), niin se on korjattava. Jos ei ole ongelmaa, niin ei ole korjattavaa. Vai olenko mä ymmärtänyt jotain ihan väärin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki - jos tällaisesta ongelmasta on merkkejä, olisi asia hyvä tosiaankin tutkia. Pahasti vain näyttää silti, että ainoa mitä päivähoidon kehittämiseksi tehdään on yrittää epätoivoisesti täyttää vajetta päivähoitopaikoista...

      Mä en varsinaisesti kannata status quota päivähoitopalveluiden suhteen, mutta Apusen muutoksen suunta on täysin väärä (mielestäni, toim.huom. kun en ole aiheeseen julkista keskustelua ja omaa kokemusta enempää syventynyt). Ja se, että tätä muutostarvetta perustellaan tuulesta vedetyllä tiedolla (josta toki on jutun mukaan vastuussa joku Turun Sanomain toimittaja eikä Apunen itse), on vain, no, epärehellistä, vastuutonta ja huonoa argumentaatiota. Muun muassa.

      Ja eniten harmittaa se tekopyhyys, millä hyvinvointivaltion alasajamiseen käytetään olkinukkeja - milloin naisten tasa-arvoa kannustimena kotihoidontuen leikkaamiseen, milloin lasten hyvinvointia päivähoitopalveluiden karsimiseen. Seuraavaksi varmaan vanhusten virikkeettömyyttä vanhainkotipalveluiden vähentämiseen? Ehkäpä sukulaiset voisivat kantaa vastuunsa (olematta tietysti töistä pois).

      Poista
    2. Nimenomaan, tekopyhyys on puistattavaa. Kyllä hyvinvointivaltiota saa kritisoida, mutta eikö sen voisi tehdä rehellisesti, oma agenda esillä? No ei, kun se ei olisi niin tehokasta. "Lasten etu" myy paljon paremmin kuin "yritysten etu". Hrrr, puistattaa.

      Poista
  6. Mä en ole oikein osannut muodostaa mielipidettä kellokorttikäytännöstä. Aluksi olin ihan että jee, sitten näin jonkun tekstin (huomaa apusmainen lähdeviittaus), joka sai ajattelemaan, että ehkä sitten buu. Odotan, että joku kertoisi asiasta lisää. Paitsi sen, että kellokortit eivät toimi, terkkuja Liinalle. :)

    Apusen jutusta on sanottava se sama, minkä sanoin jo tuolla Liisan blogissa. Ei sentään kaikkea, do not be afraid! Mutta kuten tuossa sanoit, niin hänhän kertoi viittaavansa Turkkarin Erja Hyytiäisen juttuun, joka kaikesta päätellen on oikeasti julkaistu reilu vuosi sitten. Minusta lähdekritiikki on enemmän toimittajan kuin Apusen hommaa. Jos ison sanomalehden toimittaja kirjoittaa artikkelin jostain aiheesta, niin kyllä silloin pitäisi lukijan voida olettaa, että faktat ovat oikein. Tietysti on paha sanoa, onko Apunen lainannut artikkelia oikein vai ei, kun sitä ei näytä netistä löytyvän - ehkä se on sitten EK:n salaliitto sekin. :)

    Olen vähän hämmentynyt, miten moni tuntuu olevan sitä mieltä, että asiassa ei ole ongelmaa ja ylipäätään mitään ei saa muuttaa, koska asiasta kirjoitti juuri Apunen. Kyllähän päivähoitohenkilöstö esimerkiksi on puhunut samankaltaisia asioita jo pitkään. Olisiko reaktio sitten ollut erilainen, jos kolumnin olisi kirjoittanut joku kivempi tyyppi? Ja jos, niin eikö just se olisi vähän hmm... tekopyhää?

    Minusta on noin yleisesti ottaen ihan hyvä, että yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka ajavat eri tahojen etua. Ja erityisesti on hyvä, että se taustataho on ihan selvä. Kovin olis kuivaa keskustelu eikä varmaan tapahtuisi millekään asialle mitään, jos kaikki olisivat aina samaa mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HEI! Tarkoitin, että kellokortit nykyinkarnaatiossaan eivät toimi, koska niillä ei ole mitään erityistä pointtia.

      Töissäkin ne toimivat, koska työntekijällä on joskus lupa olla plussatunteineen koko päivä poissa. Tällä hetkellä päiväkodissa ne ovat vain tarkoitukseton liikerata.

      En vain osaa kirjoittaa, katsos :D

      Poista
    2. Joo niin mä ymmärsin, mäkään en vaan osaa kirjoittaa. :D Mut siis mä oikein etsin asioikseni sen kirjoituksen, joka sai mut miettimään, että onko tää nyt hyvä juttu vai ei: http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Tehd%C3%A4%C3%A4nk%C3%B6+p%C3%A4iv%C3%A4kodeista+lasten+parkkihalleja/a1362978496899
      Emmä tiiä. Musta toi kuulostaa hyvältä ajatukselta, että olis taattu kaikille lapsille varhaiskasvatusta 20 h/vko ja loput olis sit tarpeen mukaan. Mutta voi olla, että jos tätä alkais tarkemmin selvittää, niin joutuisin olemaan eri mieltä. Ei oo helppoa ei!

      Poista
    3. Tää on niin hektistä tää nykymaailma, että tuntuu jo ihan kuolleen hevosen syöm eiku lyömiseltä jatkaa kaksi päivää vanhaa juttua, mutta jos nyt vielä.

      Tänään oli Tusarissa kolumni, jossa päätoimittaja kertasi Hyytiäisen jutun perusteita. Muistiinpanot eivät ole tallessa, mutta oletettavasti tiedot oli saatu varhaiskasvatustoimesta ja päiväkodeista suoraan. (Toimittajia ei näemmä koske ihan samat vaatimukset tiedon lähteen osoittamisesta kuin tutkijoita...) Mutta peilattuna tämänpäiväiseen Kuusimurron miekkariin Hesarissa, kenties sekaisin oli mennyt käsitteet "ei lomalla heinäkuussa" ja "ei lomalla". Sekaisin kenellä, en osaa sanoa, kun yhäkään en ole sitä alkuperäistä juttua nähnyt.

      SILTI, lähdekrittisyys ei lopu ensimmäiseen portaaseen, vaan koskee myös jokaista seuraavaa porrasta joka tietoa levittää. Rikkinäinen puhelin -efekti syntyy nopeasti, kun tarkistamatonta tietoa levitetään. Ja Apunen tosiaan lausuu näkemyksensä melko korkealta pallilta, vaikutusvaltaisella foorumilla, eli hänellä todellakin on velvollisuus lähdekriittisyyteen.

      Mä en näkisi, että tuohtumuksessa on kyse "väärästä viestintuojasta", vaan enemmänkin kyse on siitä, että tosiasiallinen viesti on eri kuin mitä sen esitetään olevan. Maria Kaisa Aulan miekkarissa HS:ssä oli tänään mielestäni paljon asiaa (ja rajauksia kannatti hänkin, huom. huom.), myös se, että Apunen ja taustajoukkonsa voisivat panostaa myös siihen, että vanhemmilla olisi mahdollisuus lomaan - jotta sitten voisivat sitä viettää lastensa kanssa.

      Poista
    4. Ei kyllä enää jaksais tästä aiheesta mut ei voi antaa periksikään. :) Vänkään sen verran vielä, että vaikuttaa siltä, että virhe tai väärinymmärrys on ollut toimittajan. Sitä tukee se, että netistä löytyy ainakin pari vanhaa kirjoitusta http://www.sana.fi/paakirjoitukset/subjektiivisella_oikeudellakin_on_rajansa/ ja http://blogit.ts.fi/nakokulma-uutisiin/2012/02/04/subjektiivinen-oikeus/, joissa artikkelista puhutaan hyvin samaan tapaan kuin Apunen teki. Toki lähdekriittisyys kuuluu kaikille, mutta Apusen kirjoitus nyt kuitenkin oli kolumni, ei mikään tieteellinen artikkeli. Netissä tuntuu elävän sellainen ajatus, että luvut olivat Apusen päästä, mikä ei näytä pitävän paikkaansa, niin onnelliseksi kuin monet siitä varmaan tulisivatkin.

      Oon kyllä myös hieman eriävää mieltä tuosta viestintuojan henkilöllisyyden vaikutuksesta, mutta kysehän on varmaan siitä, miten kukin viestin tulkitsee. Mä olen sitä mieltä, että Apusella oli hyviäkin pointteja, oli agendansa mikä vaan. Johtuu varmaan siitä, että oon pyöritellyt päätäni näille asioille ihan lähipiirissä muutamaankin kertaan, ja ihmetellyt, miksei kukaan nosta meteliä siitä, että joskus tuntuu, että on enemmän sääntö kuin poikkeus, että ihan tavallisen lapsiperheen elämä on niin raskasta, että siitä ei selviä ilman lasten ulkoistamista, jotta vanhemmat saavat "omaa aikaa". En tiedä, mua sellainen vinkuminen tuppaa ärsyttämään, semminkin kun se vie resursseja niiltä, jotka tukea ja apua tarvitsevat ihan oikeasti. Mut oot toki siinä oikeassa, että määrittelykysymykset ei ole helppoja.

      Ja siitä oon ihan samaa mieltä, että aikuistenkin pitää saada lomansa, totta kai! Ei Apunen munkaan silmissä mikään suuri ihmiskunnan hyväntekijä ole, mutta ei mikään hirviökään. Omasta näkökulmastaan ja omalla agendallaan se puhuu ihan niin kuin kaikki muutkin. Minäkin tietenkin, tällainen hapan ja kyyninen keskiluokkainen veronmaksaja - joskin viime vuosina on tullut kivasti takaisin, kiitos vanhempainraha, lapsilisä, opintotuku jne. :)

      Ai niin, mä muuten ostin tässä hiljattain vahingossa hevosta. Piti olla suolattua lehmää, mutta kävi joku kommunikaatiokämmi lihatiskillä. Mies tykkäs, jotta hyvää oli. Oli varmaan ollut onnellinen hevonen.

      Poista
  7. Keskustelua useassa paikassa seuranneena mua häiritsee eniten jutussa toi "vanhemmat allasbaarissa " kohta. Siis miten se että ollaan etelässä lomalla ja (ihanasti) allasbaarissa (!) liittyy mitenkään päiväkotiin? Ei kai niitä kersoja voi viikkoa pitää 24/7 siellä dagiksessa ja lähteä itse lomalle? Ja jos jossain on tälläinen dagis, ilmiantakaa se heti! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tismalleen! Tätä mäkin jäin pohtimaan. :)

      Poista
    2. Olen kuullut, en tiedä jutun todenperäisyydestä, että joskus vanhemmat lomailevat ihan kahdestaan, jättävät lapset isovanhemmille, jotka sitten taas eivät jaksa täyttä viikkoa lastenlapsiaan, vaan vievät heidät päiväkotiin.

      Poista
  8. Ei varmaan pitäisi, mutta sohaisenpa vielä vähän muurahaispesää. Kun näitä arjen uuvuttamien vanhempien oman loman ymmärtäjiä riittää, samoin kuin niitä, joiden mielestä subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa mitenkään koskaan ikinä rajoittaa.

    Mitä pahaa tapahtuisi, jos subjektiivista ph-oikeutta rajattaisiin niin, että lapsi olisi oikeutettu hoitoon esim. 47 viikkoa vuodessa?

    Joo, voisi olla viemäriremontteja, pätkätöitä ja aviokriisejä, mutta
    a) miksi vanhemman oikeudet ovat tärkeämpiä kuin lapsen? Aikuinen kuitenkin pystyy järjestelemään elämäänsä ihan eri tavalla kuin aikuisen päätöksistä riippuvainen lapsi, ja aikuisella on paremmat valmiudet kestää stressiä.
    b) miksi _yhteiskunnan_ on oltava ympärivuotisessa vastuussa lapsista? Olisiko se niin kamalaa, jos vanhemmat olisivat vastuussa vaikka siitä viidestä viikosta?

    En voi olla ajattelematta, millainen haloo syntyisi, jos joku ehdottaisi aikuisten lomaoikeudesta luopumista, koska "kyllä työnantajalla voi toisinaan olla ihan ymmärrettävä syy pitää työntekijät töissä ilman lomaa". Ja perustelisi vielä väitettään sillä, "ettei näitä täysin lomattomia työntekijöitä ole kuin kourallinen - tietääkseni".

    Ja vielä siihen on kommentoitava, että jos oikeasti on niin, että lapsen on perheessä niin paha olla, että hänen on parempi olla ympäri vuoden päiväkodissa, niin perhe on lastensuojelun avun tarpeessa, ei päiväkodin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna mennä vaan :)

      Mä kuitenkin pelkään, että alan toistaa itseäni. Kommentoin vain tuota ajatusleikkiä, että aikuisilta vietäisiin lomaoikeus: aika isolta joukolta on viety. Nykyajan proletariaatti aka freelancerit, "pakkoyrittäjät" ja pätkätyöläiset - kukaan ei tarjoa palkallista lomaa ja pienistä tuloista ei jää säästöjä, joilla voisi ottaa omaa lomaa (ts. kieltäytyä töistä).

      Tämä ei tietenkään automaattisesti tarkoita, etteikö lapselle pystyisi jotenkin järjestämään lomaa - usein tällaiset pätkijät pystyvät säätelemään omia työaikojaan ja monilla lapsilla on kaksi vanhempaa jne. Mutta myös se, että kaikilla työtätekevillä aikuisilla olisi automatics viisi viikkoa vuosilomaa on aika kaukana todellisuudesta.

      Poista
    2. Ehkä toistat itseäsi, ehkä mä olen lukenut huolimattomasti, mutta mun mielestä kaikki mun esittämät kysymykset on edelleen vastaamatta.

      Mutta tämä junnaaminen alkaa jo kyllästyttää itseänikin, joten ehkä voisin olla valmis heittämään pyyhkeen kehään ja todeta, että tässä asiassa yksinkertaisesti olemme eri mieltä.

      Poista
    3. Erimielisyydestä yhtä mieltä oleminen lienee hyvä aloitus tällaisille keskusteluille, koska eipä näissä varmasti koskaan kenenkään mieltä muuteta... :)

      Ja toistoisuuden olo syntyy minulle kenties siitä, että tätä keskustelua ollaan käyty osin saman jengin kanssa nyt kolmessa, neljässä blogissa. Alkaa olla sellainen olo, että kaikki on sanottu.

      Mutta jos siis vielä lyhyesti.

      "Mitä pahaa tapahtuisi, jos subjektiivista ph-oikeutta rajattaisiin niin, että lapsi olisi oikeutettu hoitoon esim. 47 viikkoa vuodessa?"
      - En tiedä mitä pahaa väistämättä seuraisi, hankaluuksia ehkä arjen järjestämisessä monella. Mutta lähtökohtaisesti myönnän olevani skeptinen, hyvin skeptinen tarveharkintaisen päivähoidon suhteen. (Nimimerkillä enpä minäkään olisi ollut väitöskirjani loppumetreillä hoitopaikkaan itsestäänselvästi oikeutettu. Ensin "työttömänä" ja sitten "äitiyslomalla". Eli virallisesti kotona.) Miten silloin käy näiden mainitsemieni todella tavallisten "epätavallisten töiden" tekijöiden?

      "Miksi vanhemman oikeudet ovat tärkeämpiä kuin lapsen?"
      - En tiedä onko tämä linjaus ihan pätevä päätelmä siitä, että vanhemmat saavat valita lapsensa hoitomuodon ja -ajan. Tai ehkä on. Lapsella on sekä lain suojaamia että moraalisia oikeuksia, ja vanhemmat heidän holhoojinaan ovat velvoitettuja niistä huolehtimaan. Tässä ja muissa asioissa.

      "Miksi _yhteiskunnan_ on oltava ympärivuotisessa vastuussa lapsista? Olisiko se niin kamalaa, jos vanhemmat olisivat vastuussa vaikka siitä viidestä viikosta?"
      - Nähdäkseni vanhemmat ovat kyllä vastuussa lapsista myös sen päivähoidon järjestämisen osalta. Ja jos yhteiskunta ei tarjoa päivähoitoa, yksityinen tietysti tarjoaa... Eli rahalla saa aina kuitenkin.
      (Ja onko se muuten moraalisesti väärin jos lomailee niin, että lasta hoitaakin yksityinen lastenhoitaja? Se kai yleisen konsensuksen mukaan ei ole väärin jos lomailee niin että lasta hoitaa isovanhemmpi? Missä on raja lapsen sijainnille vanhemman ottaessa "omaa aikaa"? Saako käyttää maksullista lapsenvahtia? Minulla on mies, ja osallistuvat vanhemmat, minä pääsen elokuviin ilman että lapsi on "vieraan" hoidossa. Jos jollakulla ei ole, mikä minä olen sanomaan, että hän ei saa koskaan "vapaahetkeä" itselleen ottaa arjessaan.)

      Minun nähdäkseni mahdollisuus väärinkäyttää jotain systeemiä ei ole automaattisesti syy systeemin purkuun. Ja tässä tapauksessa se systeemi tuottaa paljon hyvää: esimerkiksi mahdollistaa naisten työskentelyn vapaana tutkijana tai taiteilijana (ei tarvitse mennä kuin yksi-kaksi sukupolvea taaksepäin, niin kotihoitaja oli edellytys tällaisille ammateille).

      Ja, lopuksi, *toivoisin* ja *minusta olisi hyvä* että kaikki vanhemmat myös lomailisivat lastensa kanssa.

      Ugh.

      Poista
    4. No nyt minunkin on pakko jatkaa :)

      Kieltämättä menee sekaisin, kuka on sanonut mitä ja missä, kun keskustelu polveilee eri blogien kommenttipalstalla.

      Minä taisin Liisan blogissa puhua tarveharkinnasta sisarus- tai virikehoidon yhteydessä, mutta jättäisin sen näistä loma-asioista pois.

      Pointti yllä oli nimenomaan siinä, että lapsi saisi olla päiväkotihoidossa 47 viikkoa per vuosi ilman mitään tarveharkintaa, riippumatta siitä, onko vanhempi kotona vai töissä. Tällöin esim. sinun lastesi päivähoito ei vaarantuisi mitenkään, vaan voisit jopa pitää heitä hoidossa marraskuun loppupuolille saakka. (Oikeasti kannatan myös hoidon osa-aikaistamista silloin, kun toinen vanhemmista on pienemmän lapsen kanssa kotona, mutta se on eri keskustelu)

      Mun mielestä jos perusteluina lasten lomaoikeutta vastaan (eli miksi sitä ei saa kirjata lakiin) käytetään vanhempien epätyypillisiä töitä, uupumusta, aviokriisiä, remonttia, what not, on kyse vanhempien oikeuksista, ei lapsen.

      Ja tuossa viimeisessä kysymyksessäni pointti oli siinä, miksi hoidon järjestäjän pitää nimenomaan olla yhteiskunta. Jos viiden viikon yhdessäolo lapsen kanssa on perheelle mahdotonta, siitä vaan palkkaamaan yksityistä hoitajaa, isovanhempia, kummitätiä, naapurin tyttöä lasta hoitamaan. Eihän sekään tietysti optimaalinen tilanne ole, sillä minäkin *toivoisin* ja *minusta olisi hyvä* että kaikki vanhemmat lomailisivat lastensa kanssa. Mutta ainakin se olisi lapselle lomaa päiväkodista.

      Poista
    5. "Jos viiden viikon yhdessäolo lapsen kanssa on perheelle mahdotonta, siitä vaan palkkaamaan yksityistä hoitajaa, isovanhempia, kummitätiä, naapurin tyttöä lasta hoitamaan."

      Tämä on juuri se ajatus, mikä palvelee niitä, jotka lomailevat ilman lapsia huvikseen, mutta ei niitä, joilla tarve hoitopaikkaan on aito (stereotyyppinen pienituloinen pätkätyöläinen yh-äitimme). Eli haluaisin nähdä, että samaan aikaan sitten lisättäisiin kotihoidon palveluita. (Tai mielellään niitä saisi lisätä ilman, että päivähoito-oikeuteen kosketaan.) Ensisijaisena keinona lapsen edun ajamiseen ei voi olla palvelujen rajaaminen tai vähentäminen.

      Poista
    6. Ilman muuta minäkin haluaisin nähdä, että samaan aikaan lisättäisiin kotihoidon palveluita.
      Mutta minä en usko, että valtaosa ilman lasta lomailevia tekee sen pahuuttaan. Uskon, että he tekevät niin, koska se on mahdollista. Palvelua koko rahan edestä, tai jotain sinne päin.

      Tosi mielelläni näkisin myös, että stereotyyppinen pienituloinen pätkätyöläinen yh-äitimme saisi jossain kohtaa yhteiskunnan apua ihan tietoisesti, ja tähän tarvitaan, että hänen avuntarpeensa tunnistetaan. Se ei onnistu, jos päiväkoti toimii lapsiparkkina.

      Uskon asioitahan nämä ihmiskuvajutut lopulta ovat. Että onko tarveharkinnan virkailija sydämetön julmuri vai inhimillinen järki-ihminen. Ja osaako vanhemmat käyttää enemmän järkeä, jos siihen vähän patistetaan, vai ei.

      Poista
  9. Tässä muuten erinomainen kirjoitus Apusesta, toisesta vinkkelistä - Saloniemeltä.

    VastaaPoista
  10. Kyselin juuri helmikuussa talviloman jälkeen oppilailta, että mitäs he olivat lomalla tehneet. Vähän kyllä säälitti se yks ville vallaton, joka totesi olleensa melkein koko viikon SFO:ssa. Se tarkoittaa siis koulun vapaa-ajan kerhoa, joka toimii lomienkin aikana. Tanskassa voi lapset laittaa hoitoon vielä kouluikäisenäkin ja suuri osa näin tekee. Onhan se toisaalta kätevää, että lyhyiden koulupäivien jälkeen lapset ovat valvovan silmän alla ja aikuiset saa tehdä normaalityöpäivän. Mutta aika hurjalta se silti näin suomalaisena kuullostaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan Suomessakin iltapäiväkerho ekaluokkalaisille ja jonkin verran kai kakkosluokkalaisillekin. Moni kai kaipaisi palvelua pidemmällekin - onhan iltapäivä pitkä jos lapsi pääsee yhdeltä ja vanhempi viideltä.

      Kurjaltahan tuo kieltämättä kuulostaa. Mutta olivatkohan vanhemmat töissä vai allasbileissä? Ei Suomessa ainakaan normaali työntekijä pysty kaikkia koulun lomia millään viettämään...

      Poista
    2. No töissä ne varmasti on, ei allasbileissä. Täällä koululla ei ole samanlaista kesälomaa kuin Suomessa. Lomat on ripoteltu juurikin vanhempien töiden vuoksi lyhyempiin osiin. Iltapäiväkerho on maksullinen ja sinne saa mennä isommatkin lapset, ei vain pienimmät. Ja totta, hyvähän se on. Täällä pääkaupunkiseudulla kun työpäivä voi venähtää ihan liikenteen vuoksi pidemmäksi.

      Poista
  11. Ihanaa että joku kirjoitti tästä!! Ja hieno kirjoitus!
    Mulla on ollut nyt viime päivinä liikaa blogin ulkopuolista elämää, etten ole tätä tämän viikon pulssinnostattajaa kerinnyt huomioida kuin ohimnennen facebookissa, mutta tämä kirjoitus lieveilmiöineen on ollut omalla "viikon vitutus"-listallani hyvin korkealla.

    VastaaPoista
  12. Kaivelin kahden kunnan sivuilta kellokorttikokeilun.

    Jyväskylä: yli 120 tuntia kuussa eli yli 30 tuntia viikossa tarkoittaa täyttä maksua -> osittaisella hoitovapaallakin olevalta menee täysi maksu.

    Liperi: Kuukauteen sallitaan kaksi päivää, jolloin hoitopäivä on 8h15min, muina pitää olla alle kahdeksan tuntia tai menee täysi hoitomaksu.

    VastaaPoista
  13. Minusta päivä(kodissa)hoidon maksut ovat naurettavat. Tai siis maksujen hyvittämättömyys; Lapseni on lomalla oman vuosilomani mukaan, 4 vkoa kesällä ja 1 vko talvella. Tänä talvena itseasiassa lomailee kaksi viikkoa. Hyvitystä tuosta kuudesta viikosta en saa penniäkään. Maksan siis saman maksun, vaikka lapseni oisi hoidossa koko vuoden, ilman lomaa. Kesähyvitys nääs menee niin, että HEINÄKUU on maksuvapaa, jos lapsi on koko heinäkuun pois hoidosta. Oma vuosilomani ei ajoitu heinäkuulle. Kokonaan. Minusta tämä on naurettavaa!! Ärrrhhhhh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri tämäntyyppisiin tilanteisiin se kellokorttisysteemi varmasti olisi hyväksi!

      Mä tavallaan ymmärrän, miksi on (taloudellinen) kannustin keskittää lasten lomia heinäkuuhun - muuten olisi vaikea saada pk:n hoitajien lomia järjestettyä. Mutta eihän se tietysti mikään reiluin mahdollinen tapa ole.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...