maanantai 16. syyskuuta 2013

It's the little things - part II


Turun Sanomissa oli tänään juttu hallituksen ehdottaman kotihoidontuen jaon kustannuksista perheille. Graafissa kerrottiin, että jos toinen vanhemmista tienaa vajaa 3000 euroa kuussa ja toinen 5000, perheen nettotulot pienenevät noin tuhat euroa kuussa, mikäli isä jää kotiin hoitamaan lapsia.

Samassa jutussa Outi Alanko-Kahiluoto kysyy
"Pitäisikö olla kiveen hakattu, että on oikein ja luonnonlaki, että naisen palkka on pienempi kuin miehen?"
Hyvä kysymys.

57 kommenttia:

  1. Sepä just. Nyt kun tasa-arvokorvamerkitään isille hoitavapaita, merkataanko samalla naisille lisää palkkaa *muikeushymiö tähän just*?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuota. Jostain kai tämän epätasa-arvon korjaaminen on aloitettava? Työmarkkinoilta se ei näemmä ala, ei myöskään sukupuolten hakeutumisessa tasapuolisesti sellaisiin tehtäviin, että keskimäärin liksat menisivät tasan.

      Yksilön kohdalta kolmen vuoden hoitovapaa, joka on naisen pitämä, voi näyttää aika erilaiselta kuin yhteiskunnan kohdalta, mikä ei tarkoita, että asiaa pitäisi tarkastella vain yksilöiden näkökulmasta.

      Poista
    2. Se nyt jäi vielä sanomatta, kun lapsi karjui sylissä, etten ole varma siitä, onko tämä kovin hyvä keino kuitenkaan - luultavasti ei. Jotain vain silti tarttis tehdä.

      Poista
    3. No tietysti on aloitettava. Pahoittelen vitsailevan sävyn vakavassa asiassa.

      Ja kyllä toki en ole mielestäni yksilön näkökulmasta tätä asiaa itse ajatellutkaan, mikäli näin tarkoitit.

      Poista
    4. Mun on hieman vaikea muodostaa tähän ehdotukseen kantaa - siksi en ottanut kantaa, heh. Kun toisaalta nyt on aika pitkään kokeiltu sitä miten hoitovapaa jaetaan vanhempien kesken kun sen saa vapaasti jakaa. Toisaalta taas en ole vakuuttunut, että ajaisiko tämä ratkaisu toivottuihin tuloksiin - saataisiinko tällä enemmän miehiä kotiin vai kävisikö niin, että kotihoidontuen nosto katkeaa siihen kun isän vuoro alkaisi? (Vai onko tämä todellisuudessa se toivottu tulos?) Ja seuraisiko tästä, että nämä naiset palaavat työelämään vai että he siirtyvät kotihoidontuelta työttömiksi? En ole törmännyt kovin vakuuttaviin analyyseihin.

      Mutta jottain tarttis ehdottomasti tehdä. Ja vitsailla saa aina :D

      Poista
    5. Eikä saa vitsailla, mrrr mrrrr! Sorry Bleue, jos tuntui, että ärähdin, ei ollut tarkoitus.

      Poista
    6. Täti-ihminen: Luultavasti sarkastiseksi tarkoitetun heittoni taustalla piili juurikin nuo samat aatokset (olipa ihana kuulla, että joku muukin on ajatellut samoja asioita monelta kantilta!), ja jopa se skeptimistisin näköala siitä, että päätösten taustalla jyllääkin voimakkaasti aikuislähtöisten tavoitteiden voima, eikä lempeä ajatus siitä, kuinka lapsilla ja isillä olisi uusin tuulin parempi mahdollisuus olla yhdessä enemmän. Mutta tiedäpä sitä ja vain aika näyttää.

      Uskallauduin vitsailemaan myös sen nojalla, että olin aistivinani kirjoituksessasi vähän samaa "lähes huvittunutta epämääräistä hämmennystä" (vai miten sen nyt taas osaisi kuvata!) mitä itselläni on. Jaoin myös mahdollisen ärtymyksesi yleistämisestä, että naisen palkka on AINA pienempi kuin miehen. Mikä on ihan huvittava heitto, vaikkakin ilmeisesti todennäköisempi tilanne kuin toisinpäin.

      Toinen asia mitä jäin pohtimaan Liinan kommentin jälkeen oli se, että mietin tänään jonkun verran tätä tämän päivän uutisointia "keskipalkkainen perhe menettää 300 e/kktulo jos isä jää kotiin.", että mitä sekin nyt sitten on. Kun kaikki varmasti osaavat laskea, että kokopäiväinen lasten hoito ja ruokinta kotona ei millään palkkamenetyksillä (naisen tai miehen) liene rahallisesti kannattavaa (ehkä joku poikkeus tähänkin olisi?), eli kyseessä on lähinnä valintakysymys perheen yksilöllisen joustovaran mukaan.

      Kaiken lisäksi sain tänään tietää paljonko palkkani on tällä hetkellä töissäni ja kävimme tästä keskustelua mieheni kanssa tämän päivän uutisten nojalla. Sillä ensi vuonna minä olen se joka ansaitsee. Ja toinen lorvii kotona (haaa, vitsailen taas :D!).

      Liina: Totta puhuen, koin kommenttisi kyllä ärähtämisenä mutta ajattelin, että sinulla oli siihen tässä vakavassa asiassa hyvä pointti. So, no worries.

      Poista
    7. Se on kyllä totta, että kodinhoidontuki on määritelty sellaiselle tasolle, ettei sillä vahingossakaan liian leveästi elele. Siksi kai sen nostaminen onkin sitä todennäköisempää mitä pienempi tulotaso on ollut ennen äitiyslomaa. Eli yleisintä matalapalkkaisten naisten keskuudessa, näin olen ymmärtänyt.

      Poista
  2. Jotenkin absurdi olettama kyllä, että se on aina isä, joka tienaa enemmän. Absurdi ja surullinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkirealismin muokkaama olettama, valitettavasti. Surkuhupaisaa tästä lehtijusta tekee se, että toimittaja oli yrittänyt olla neutraali puhumalla toisesta ja toisesta vanhemmasta, mutta sitten unohtanut tämän neutraaliuden päästessään seuraavaan sarakkeeseen...

      Poista
  3. Meillä minä tienaan enemmän ja ihan varmasti kaikki osaavat sen ainakin arvata (mies on yksinyrittäjä, minä johtotehtävissä). Silti kaikki kysyvät minulta koko ajan, kauanko aion olla vauvan kanssa kotona. Mieheltä tätä ei ole kysytty koskaan - ja nyt siis kolmas lapsi tulossa. Jostain ON aloitettava, asenteet ei itsestään muutu! (Enkä tarkoita mieheni asennetta :), se on kohdallaan jo valmiiksi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asennemuutokselle olisi kyllä tosiaan tilausta yhteiskunnassamme! Ja niin tuossa Tusarin jutussakin erikoistutkija arveli, että raha ei ole ratkaiseva kannustin vaan syyt ovat "kulttuurisia". Tällainen pakko voisi kyllä edesauttaa kulttuurista muutosta.

      Ja muutos on mahdollinen. Eivät miehet esimerkiksi kovin kauaa ole olleet läsnä synnytyksissä, mutta nykyään sitä pidetään normina. Miten saataisiin miesten kotihoidostakin normi? (Ehkä siihen pitäisi korvamerkitä vanhempainvapaata eikä hoitovapaata.)

      Poista
  4. Mä niin arvasin, että täältä löytyy samoin ajattelevia ihmisiä! Olen yrittänyt kirjoittaa aiheesta omaan blogiini laihoin tuloksin: kirjoitus on yhtä soutamista ja huopaamista, jota ei kukaan jaksa taatusti lukea (jos nyt mun jorinoita muutenkaan kukaan lukee...). Kun en pysty muodostamaan asiasta selkeää mielipidettä. Jotakin tarttis teherä, mutta ei aavistustakaan, onko tämä se jokin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole toden totta helppoa muodostaa mielipidettä, kun tällaisissa kysymyksissä on niin monta muuttujaa. Henkilökohtaisesti en oikein edes ymmärrä miksi kodinhoidontuki on ympätty tähän yhteyteen, kansantaloudellisista säästöistä kun tuskin voi puhua... Mutta THL:n tutkimuspäälllikkö epäilee lehdessä, että tavoite on nimenomaan lyhentää kotihoidontukikausia ja tämä on piilotettu tasa-arvoargumentoinnin taakse.

      Poista
  5. Meillä mun palkka oli selvästi isompi kuin miehen, kun jäin hoitovapaalle - molemmat töissä julkisella, ja mulla korkeampi tutkinto, joten ei mitenkään yllättävää. Mutta me ei kyllä näitä kotiinjäämiskuvioita olla mietitty hetkeäkään rahan kannalta, vaan ensin lasten (mihin ikään saakka pidetään kotona) ja sitten työtilanteen ja -halujen - mulla ei ollut töitä joihin palata ja miehellä taas ketjutettuja pätkiä unelmaduunissa, joita on siis paha katkaista hoitovapaalla jos haluaa uuden pätkän perään. Ja myös sen kannalta että musta kotona on kivaa ja mies taas ei kuulemma kestäisi pidemmän päälle.

    No, lopputulos on suoraan 50-luvulta, eikä ole tehnyt hyvää perheen dynamiikalle. Että meidän kohdalla pakkovapaat olisi voineet toimia - tai sitten ei, jos mies vain olisi pistänyt hanttiin. Mutta jos "aina" olisi ollut isäkiintiö, niin sitten varmaan olisi toiminut.

    Periaatteessa mä siis kannatan, mutta käytännössä pelkään pahoin että se tarkoittaa vain lasten laittamista hoitoon aikaisemmin - tosin harvapa Helsingissä ainakaan nykyäänkään hoitaa 3-vuotiaaksi saakka kotona.

    Mutta onko oikeasti miesten keskipalkka 5000e kuussa? Tuntuu aivan älyttömän isolta, mutta mä olen varmaan vaan niin tottunut tähän kymmenen kertaa pienempään kotihoidontukeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee. Perustelut vaihtelee perhekunnittain, mutta väestön tasolla se löydetty ratkaisu on aina sama. Niin myös meillä.

      Ja joo, harva hoitaa kolmevuotiaaksi, jutun mukaan koko maassa alle viidennes. Varmasti Helsingissä prosenttiosuus on pienempi.

      Ei, miesten keskipalkka on 3555e (vs. siis naisten 2948e). Tuo kuvassa oleva pari edusti perhettä, jossa on suuri palkkaero. Sen keskivertoperheen tuloihin miehen kotiinjäänti vaikutti n. 300 eurolla kuussa.

      Poista
    2. Oli tarkoitus kirjoittaa pitkästi, mutta lyhennän yhteen lauseeseen:

      täällä ilmoittautuu yksi jolla on tilanne päinvastoin kuin tuossa lehtijutussa ja joka ei koe keskustelun koskettavan omaan perhettään. Paljonkohan meitä on?

      -eräs satunnainen lukija. Kiitos hyvästä blogista!

      Poista
    3. Kiitos kehuista, satunnainen lukija :)

      Jäi kiinnostamaan, että millä tavoin päinvastoin? Teillä nainen tienaa enemmän ja mies on pitänyt valtaosan perhevapaista? Meidänkään perhettämme muutos tuskin koskettaisi, vaikka se ehtisi tulemaan voimaankin, koska aikeissamme ei ole hoitaa lasta kotona niin pitkään. Molemmat vanhemmat lapset ovat aloittaneet hoitouransa 1v 3kk iässä ja varmaan nytkin lapsi menee päivähoitoon ennen kaksivuotispäiväänsä.

      Silti keskustelu on minusta erittäin kiinnostavaa ja ideologisella tasolla merkittävää.

      Poista
  6. Mullakin otti silmiin nuo kuvitteelliset palkat. Että tollasiako summia ne miehet yleensä tienaa?

    Mut aika tahtiin ne on lapsetkin tehneet. Olisi nyt laittanut edes sen pari vuotta sitä ikäeroa. Se olisi nimittäin kai vaikuttanut lopputulemaan, kun se vanhempi olisi ollut jo sen kolme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, syyllistyinpä puolueelliseen uutisointiin minäkin :D Tuossa graafissa oli siis kaksi esimerkkitapausta: toinen keskivertopalkoin, toinen "suurella palkkaerolla". Mun pointtina kun oli toimittajan lipsahdus, että isompi palkka on automaattisesti miehellä...

      Ja totta, eihän tuolla tahdilla lapsia tee kuin Valeäiti ;D

      Poista
  7. Mä olen miettinyt myös tähän asiaan (ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista koskevaan) tarttumista, mutta en ole ehtinyt/uskaltanut.

    Mäkin olen sitä mieltä, että jostain pitää aloittaa, mutta mun mielestä reilumpaa olisi aloittaa ottamalla käyttöön vanhempainvapaan 6+6+6-malli, joka nyt on vähin äänin kuollut ja kuopattu. Musta nimittäin pahasti tuntuu siltä, että tämä nykyinen esitys on vain sumuverho, jolla yritetään lyhentää lasten kotihoidon tukea. Pelkään, että kun huomataan, että isät eivät käytä heille korvamerkittyä osuutta, on hirveän helppo tehdä uusi lakiesitys, jossa todetaan, että koska tämä ei toimi, otetaan se kokonaan pois ja siirretään budjetista säästyneet varat johonkin muualle.

    Asennemuutos olisi kaikkein oleellisinta työpaikoilla. Nimittäin mun lähipiirin kokemus on, että isyysrahakausi ja vielä isäkuukausi siedetään pitkin hampain, mutta hoitovapaalle jääminen on joillain aloilla ihan kirosana miehelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 6+6+6 -mallista ei tosiaan ole vähään aikaan kuulunut mitään. Ehkä se on vain kalleudessaan mahdoton, kun vanhempainvapaan kausi olisi reilusti pidentynyt...

      Tuttu linkkasi ihan fiksuun uudistusta puolustavaan blogikirjoitukseen: http://esasuominen.wordpress.com/2013/09/16/kotihoidontuen-erinomainen-uudistus/

      Siinä oli erityisesti yksi hyvä pointti, jota en ollut tullut ajatelleeksi: uudistus pienentäisi riskiä, jona nuori nainen koetaan palkkaustilanteessa. Teoriassa, ainakin.

      Poista
    2. Mua muuten kiinnostaisi tietää, että miten suuri osuus lapsista hoidetaan kotona 3-vuotiaaksi ilman, että ovat esim. "virikelapsina" päiväkodissa. Kun mun lähi- ja tuttavapiirissä ei ole ketään sellaista. Edustanko marginaalia vai enemmistöä?

      Mun mielestä 6+6+6 -malli olisi ihan huippu vaikka sen kustannuksella lyhennettäisiin tuota kotihoidontuen pituutta esim. kahteen vuoteen.

      Poista
    3. Mä olen siis hoitanut kaksi satsia 3-vuotiaiksi, mutta olen kyllä tuttavapiirissä (ja tuntuu että esim. koko leikkipuistossa) ainoa joka näin on tehnyt, jos ei ole toista lasta tullut siihen perään.

      En tiedä tosta nuorten naisten palkkaamisesta, sehän on just se vanhempainvapaa, joka iskee työnantajaa pahiten, ja nehän ei ole menossa uusjakoon.

      Poista
    4. Pilami: tuon jutun mukaan alle viidennes perheistä käyttää koko tukikauden. Tämäkään ei kyllä vastaa mun kokemusta tuttavapiirissä, vaihtelee ehkä maantieteellisesti ja sosiaalisesti?

      Ja Leluteekki, olet varmasti aika poikkeuksellinen, pitkine kotihoitojaksoinesi ja kuitenkin suht. isoilla ikäeroilla. Poikkeuksellinen toki muutenkin :)

      Vanhempainvapaa on varmasti työnantajille isompi murhe, ja äitiysloma etenkin, jos sen ajalta maksetaan palkkaa. Olen ymmärtänyt, että raskausajan sairauspoissaolot ovat myös merkittävä kustannuserä. Mutta olisihan kaikki poissaolot miehen suuntaan positiivista kehitystä.

      Poista
    5. Mulla on taipumusta hieman kyseenalaistaa sairauspoissaolojen kustannuksia. Jos itse olen sairaslomalla ketään ei palkata tuuraamaan minua ja kun paranen, niin kirin hommat kuntoon vaikka ilmaisina ylitöinä. Ja yleensä kiireelliset pystyn hoitamaan sieltä sairasvuoteestakin käsin. Siksi minua on jo pitkään kiinnostanut tietää mihin perustuvat sairuspoissaolojen kustannukset. Niin, ja koska kunnallinen terveydenhoitomme pelaa hyvin ja se on kätevästi lähellä, niin en kuormita edes työterveyshuoltoa ja sitä kautta työnantajaa. Jos nyt edes lääkäriin tarvitsee mennä.

      Poista
    6. No sama se on mulla, tai "mun alalla". Mutta kuvittelisin, että kaupan kassalle tai postinkantajalle pitää palkata sijainen. Ja jos ei palkata, niin se palkka maksetaan "turhaan" - maksetaan työstä, jota ei koskaan tule tehtyä. Miten yleisiä nämä eri tavat hoitaa sairauspoissaolot sitten ovat, kai laskelmia tehneet ovat ne osanneet ottaa huomioon.

      Poista
  8. Mä en myöskään tiedä, mitä mieltä tästä olisin. Alkuun olin että jee, suunta on oikea, vaikka minäkin olisin toivonut jotain enemmän, esim. 6+6+6-mallia. Nyt oon vähän että tuleekohan tästä mitään, ja tylsää vastustaa hyvää tavoitetta huonon toteutuksen perusteella.

    Miehen isompi palkka jättää ainakin tekosyyn (jos ei todellista) miehille olla jäämättä kotiin niissä perheissä, joissa palkkaeroja on. Ansiosidonnaisen osan tasaaminen korvamerkinnällä olisi siksi ollut parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vähän latteaksi tämä jäi - korvamerkitä tukikuukausia, joita harva käyttää nykyäänkään... Mutta voi kai hyvää tavoitetta silti kannattaa, vaikka tämä kierros olisikin epäonnistuneempi. Jos näkisi siinä positiivisen trendin?

      Poista
  9. Harvoin kiroilen nykyisin, mutta ajattelin kyllä että voi hevon vittu kun näin tuon kuvan. Aika hassu lipsahdus kyllä. Paitsi ettei minua huvita yhtään.

    Mitä varten se 6+6+6-malli piti vesittää tällaisella paskalla mukatasa-arvoisella uudistuksella?

    Elina

    VastaaPoista
  10. Mistä syntyy tuo luku, että miesten palkka on parempi? Tarkoitan että miehiä on myös matalapalkalla, ja tietysti on paljon naisia jotka tienaavat enemmän.

    Omassa ammatissa mieskollegani tienaavat saman verran tai, joshe menevät yksityiselle töihin a tekevät pitkää päivää, enemmän kuin minä. Tämä ei tietenkään ole epätasa-arvoa, koska mahdollisuus tehdä noin on minullakin. Noiden keskiarvojen laskemisessa pitäisi ola tarkemmat taustat. Esim. jos minunlaisia on enemmänkin jotka haluavat tehdä lyhyttä päivää saadakseen nauttia ajasta kotona, meidät lasketaan mukaan palkkoinemme laskelmiin, joissa ei huomioida ettemme edes halua keskittyä tienaamiseen.

    Voisiko joku vielä jotenkin konkreettisesti antaa esimerkin jossa ei toteudu mahdollisuuksien tasa-arvo, vaan mies tienaa sukupuolensa perusteella enemmän? En missään tapauksessa kiistä tätä, haluan vain selvittää ettei kaksi eri tilannetta sekoitu toisiinsa.

    -eeri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytetyt luvut (2948e/kk naisilla ja 3555e/kk miehillä) ovat Tilastokeskuksen tuottamat tilastolliset keskiarvot suomalaisten palkkatiedoista. Varmasti työpaikkojen sisällä samapalkkaisuus on nykyään paremmin kohdillaan kuin aiemmin, mutta eroa sukupuolten välille tekee etenkin eri alojen erilainen palkkaus, eli naisvaltaisten alojen heikko palkkakehitys.

      Ja tokihan väestön tasolla naisten alhaisempaan keskipalkkaan vaikuttaa juuri sekin, että naiset käyttävät valtaosan perhevapaista - ja niiden takia saattavat (vapaaehtoisesti tai sitten ei) jäädä jälkeen ura- ja palkkakehityksestä mieskollegoihinsa verrattuna.

      Mutta mikä on sitten mahdollisuuksien tasa-arvoa; haluaisin uskoa, että sellainen Suomessa on, etenkin ilmaisen koulutusjärjestelmän myötä. Mutta silti yhä on valtava naisvaje esimerkiksi yritysten korkeimmassa johdossa. Vain siksikö koska naiset eivät sinne halua?

      Poista
    2. Onko tuosta ylimmän johdon naisvajeesta tehty jotain tutkimusta? (tai ei mitä tahansa, vaan laadukasta tutkimusta). Miksi naisia ei siellä näy? Jos tulee ilmi että siellä järjestään yhtä pätevä nainen jää pääsemättä paikalle, koska on nainen, on se ongelma.

      Toinen mitä mietin on, että on myös miesvaltaisia matalapalkka-aloja. Niiden palkkakehitystä en ole koskaan kuullut perusteltavan sillä, että ne ovat miesvaltaisia. Esimerkiksi kaivinkoneenkuljettajien työ vastaa kuormittavuudeltaan ja vaativuudeltaan suunnilleen lähihoitajan työtä (fyysistä, pitkät päivät, palkka matalahko).

      Summaan oman näkemykseni ja se on se, että itse uskon mahdollisuuksien tasa-arvon jo toteutuvan Suomessa sukupuolten kesken ammatillisesti. Toivottavasti olen oikeassa, ja muutan mielipiteeni kyllä heti jos joku konkreettinen esimerkki todistaa muuta.

      Poista
    3. Mä en usko. Naiset näyttävät tuon tilaston mukaan hakeutuvan useammin matalapalkka-aloille kuin miehet. Se, että on joitakin miesvaltaisia matalapalkka-aloja, ei nyt minusta oikein liity tähän - kyllä taitaa tässä maassa olla lähihoitajia enemmän kuin kaivinkoneenkuljettajia.

      Luin myös jostain (pätevä lähde, myönnän), että monilla kovapalkkaisilla aloilla (esim. lääkäri) palkkakehitys on hidastunut koko lailla alan naisistumisen myötä.

      Myönnän, että tässä on sellainen ongelma, että mua ei kiinnosta kaivaa niitä lähteitä, eikä selvästi suakaan kiinnosta kun kyselet niitä täältä :D Joten luultavasti voimme molemmat uskoa rauhassa, mitä haluamme.

      Poista
    4. Oma pelkoni on että naiset, jotka ärtyvät (onko tämä oikea sana tähän) siitä, että naisten keskiansio on alempi kuin miesten, ovat ärtyneitä ja stressaantuneita asiasta "turhaan". Onko tämä totta tähän keskusteluun osallistuneiden kohdalla?

      Minusta olisi hyvä idea tutkia sitä, onko miesten onnellisuus ja naisten onnellisuus yhtä suuressa epäsuhdassa kuin palkat. Ja sitä on tutkittukin

      http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=kol00116

      Tuolla sanotaan että naiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin miehet. Onnellisuus ei siis voi suoraan johtua hyvästä palkasta, koska naiset tienaavat miehiä vähemmän. Voisiko naisten onnellisuus sitten nousta palkan noustessa? Voisi ehkä. Silloin ehkä ero miehiin suurenisi vielä lisää? Tai sitten palkan nouseminen tarkoittaisi miesmäisempää elämää, ja onnellisuus laskisi.

      Poista
    5. "Onko tämä totta tähän keskusteluun osallistuneiden kohdalla?"

      Mitenkäs kuvittelet, että tuohon vastataan? Mistä tarkalleen ottaen kukaan huolestunut voi tietää, onko hän jostain huolestunut turhaan? Jos hän tietäisi olevansa huolestunut turhaan, olisiko hän enää huolestunut?

      En mä koe olevani asiasta ärtynyt ja stressaantunut, mutta toisaalta en myöskään koe, että naisten miehiä suurempi hakeutuminen esimerkiksi matalapalkkaisille hoiva-aloille tai se, että naiset pitävät suurimman osan perhevapaista, olisivat kumpikaan luonnonlakeja, joille ei mitään ikinä kannattaisi edes yrittää tehdä.

      Ehkä - kun tuon onnellisuuspointin heitit kehiin - voisi selvittää myös, olisivatko miehet onnellisempia, jos he käyttäisivät osansa perhevapaista.

      Poista
    6. No tuota. Itse ainakin koen, että jos en olisi tässä näitä paria lasta tehnyt, niin ansaitsisin tällä hetkellä n. tonnin enemmän kuussa. Johtuen siitä, että a) olisin vaihtanut työpaikkaa jo silloin kun niitä vielä oli tarjolla ja b) olisin ehtinyt neuvotella itselleni parit palkankorotuksetkin. Että silleen se lasten teko on haitannut omaa palkkakehitystäni. Olen kyllä lasteni ansiosta varmasti onnellisempi kuin olisin parempipalkkaisena ilman niitä. Mutta ei tässä palkkakeskustelussa ole mitään mieltä asettaa ansiotasoa ja onnellisuutta vastakkain. Olen ihan tyytyväinen ansiotasooni, mutta minua häiritsee se, että jos olisin mies niin ansaitsisin enemmän. Siitä tässä ainakin omalla kohdallani on kyse. En pysty vain hyväksymään suuria palkkaeroja. Onko esim. vastavalmistuneen juristin ja lääkärin todella saatava jotain 4000 euroa liksaa kuussa. Onko se oikein ja kohtuullista jos joku 10 vuotta opettanut opettaja tienaa jotain 3000 euroa? Mun mielestä ei ole.

      Ja hei, olen lukenut jossain jutun, että esim. pankkikonttorivirkailijat olivat arvostettu ryhmä, kun hommia tekivät miehet. Sitten hommat siirtyivät naisille ja kuinkas kävikään. Hommaa ei niin arvosteta ja palkkakehityskin taisi jäädä jälkeen. Sehän se iso ongelma on, että niitä miesvaltaisia aloja arvostetaan jostain kumman syystä enemmän. Ja tarkkuja muuten vaan kaikille sairaanhoitajille. Kun oli se Tehyn viimeisin palkkataistelu niin mulle selvisi, että eihän sairaanhoitajat mitään matalapalkkaisia ole. Nehän tienaa yli 3000 euroa kuussa. Että silleen. Turha mulle rutista. Matalapalkka-alat on jossain muualla sitten.

      Poista
    7. Ah, mahtavaa kun täällä keskustellaan.

      Anonyymille (jos kyseessä on yksi ja sama anonyymi, kuten oletan), en tiedä minkä tyyppistä tutkimusta kaipaat, mutta esimerkiksi tässä Tilastokeskuksen julkasemassa artikkelissa on avattu tilastodataa aiheeseen liittyen:

      http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2011/art_2011-09-06_001.html?s=1

      "Kun katsotaan esimerkiksi johtajia, niin naisten osuus on vuodesta 2001 kasvanut 30 prosentista 35 prosenttiin. Tämä rakennemuutos on luonnollisesti nostanut naisten keskiansiota, sillä johtajilla palkkataso on kaikkien palkansaajien keskiarvoa suurempi. On kuitenkin otettava huomioon, että naisten ja miesten välinen palkkaero kyseisessä ammattiluokassa ei ole juurikaan kaventunut samalla ajanjaksolla. Naisjohtajien ansiot olivat vuonna 2001 keskimäärin 78 prosenttia miesjohtajien keskiansioista ja vuonna 2009 ero oli 79 prosenttia."

      Naisjohtajankin euro on siis 79 senttiä. Talouselämässä vertailtiin myös jokin aika sitten eri yritysten johtajiston palkkoja. Lähes säännönmukaisesti talousjohtajan palkka oli huomattavasti suurempi kuin henkilöstöjohtajan. Arvaatko kummat ovat useimmiten naisia ja kummat miehiä?

      Onnellisuus on toki tärkeää, mutta en näe sillä relevanssia tässä keskustelussa. Henkilökohtaisesti onnellisuuteni ei ole tähän mennessä laskenut palkannousun myötä.

      Pilamille: tuo spekulaatio mitä olisi tapahtunut ilman lapsia voi hyvinkin olla juuri noin kuin esität. Tietäähän emme tietenkään voi. Mutta oletettavaa on, että ilman lapsia minäkin olisin väitellyt kolme vuotta aiemmin, ja olisin ensi vuonna viisi vuotta edellä nykyistä urakehitystäni. Moniko tilaisuus on mennyt/menee ohi kolmen äitiysloman takia? (Jatko-opiskelijoista on muuten naisia 53%, opetushenkilökunnasta 46% ja professoreista 25%. Eli joku kummalinen katto siinä sitten kuitenkin ilmestyy...)

      Poista
    8. Tarkoititko pilami, että jos olisit mies, niin ansaisisit lapsettomanakin enemmän siinä työssä, mitä teet? Vai että jos olisit syntynyt mieheksi, olisit valinnut jonkun muun ammatin?

      Minä en vielä ymmärrä, että jos olet ihan tyytyväinen ansiotasoosi ja olet onnellisempi saatuasi lapsia, niin mikä on siis se pielessä oleva juttu? Haluaisitko siis että olisit esim. ansainnut ennen lapsia enemmän (kuten vaikkapa mies alallasi) kuin ansaisit naisena ja siitä sitten jäänyt äitiyslomalle?

      Tuo sairaanhoitajien palkkahan on, kuten sanoit, korkeampi kuin jonkun oikein matalapalkkaisen, mutta jos he ryhmänä olisivat saaneet vaikka 4000 euroa kuussa, niin sehän olisi nostanut jo naisen palkan miesten palkan tasolle ja silloin olisi syntynyt sama tilanne kuin miehilläkin: on köyhiä muurareita ja hyvin ansaitsevia diplomi-insinöörejä ja yhtä lailla on köyhiä lähihoitajia ja rikkaita naisjuristeja. Miesten kesken on isot tuloerot, isommat kuin naisten kesken.

      Lisään vielä että olen siis kiitollinen että vastailitte, pilami ja liina, tähän. Ja pidän keskustelun kohteliaana ja kunnioittavana, kertokaa jos huomaatte jotain muuta.

      Poista
    9. Lisäisin tähän vielä tuon lääkärien palkan uutisen Tekniikka Talous -lehdestä:

      http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/insinoori+havisi+palkkakilpailussa/a580489

      Sen mukaan lääkärien ja juristien palkat ovat nousseet nopeammin kuin muilla korkeakoulualoilla. Ja alathan ovat naisvaltaistuneet.

      Poista
    10. Kiitos täti-ihminen, olen siis sama kirjoittaja koko ajan (jatkossa vaikka Anna).

      Olen vain niin epäileväinen sen suhteen että nuo palkkaerot ja naisjohtajien puute johtuisivat enää tänän vuonna sukupuolesta. (varmaan moni nauraa tässä kohtaa)

      Tai siis, varmasti johtuvatkin, mutta mietin tässä että onko joku tyrmännyt minua (tiedän että oman navan kohdalla on vaikea tarkastella laajemmin) pääsemästä johonkin työhön siksi että olen nainen?

      En osaa sanoa talousjohtajista vs. hlöstöjohtajista (arvaan kyllä että se paremmin tienaava on mies), mutta esim. itse seuraan työssä kirurgeja ja sitten lastenlääkäreitä. Kirurgit tienaavat enemmän. Lastenlääkäreiksi on kuitenkin hakeutunut meillä töissä useampi nainen kuin mies, ja kirurgiksi useampi mies kuin nainen. Meillä ei ole tapahtunut sitä että joku nainen olisi yrittänyt päästä erikoistumaan kirurgiaan mutta ei olisi päässyt, vaan he ovat perustelleet sitä mm. "viihdyn lasten kanssa", "en halua yötyötä". Eli he itse ovat valinneet nuo polkunsa. Varmasti he haluaisivat tienata yhtä paljon kuin kirurgi, toki.

      Onko ihan naiivia? Jos kollegoistani olisi miehiä 60% nykyisen 10% sijaan, niin tienaisinko enemmän sen ansiosta että miehet vaatisivat palkkaa ylöspäin ja saisin nauttia siitä "salamatkustajana"?

      -Anna


      Poista
    11. Olen nähnyt tutkimuksia (sorry, ei ole lähteitä), että yksityisellä puolella on useita yrityksiä, joissa miehillä on parempi palkka kuin naisilla, vaikka hommat ovat suht samanlaisia. Tähän johtaa osittain sekin, että miehet pyytävät lähes systemaattisesti enemmän liksaa työt aloittaessaan kuin naiset ja siitä se palkkaero lähteekin sitten kasvamaan. Ja, tämä on ihan henkilökohtainen mielipiteeni, uskon jotain tekemistä asiaan olevan silläkin, että kun johtoporras on useimmiten miehiä ja kun sitten pidetään jotain työpaikan saunailtakekkereitä jne. niin ne miehethän ovat keskenään siellä saunan lauteilla. Siellähän ne sitten juttelevat keskenään mukavia, tulevat keskenään tutummiksi ja uskon sen ainakin jollain tasolla vaikuttavan etenemiseen, henkilökohtaisiin palkankorotuksiin ym.

      Niin, kerrottakoon tässä, että olen itse diplomi-insinööri ja itseäni häiritsee suunnattomasti, että diplomi-insinöörien oletetaan ansaitsevan aina huimia määriä. DI-keskipalkkoja nostaa se, että hyvin suuri osa yritysjohtajista on diplomi-insinöörejä. Ei me kaikki kuitenkaan olla. ;) En tarkoittanut, että valitsisin miehenä eri alan vaan tarkoitin, että uskoisin ansaitsevani miehenä enemmän kuin naisena. Ihan nykyisessäkin työssäni. En välttämättä kovin merkittävästi mutta satasia kyllä.

      Mutta ihan hyvä pointti toi, että jos ne sairaanhoitajat tienaisi sen tonnin enemmän kuussa niin naisvaltaisilla aloilla ansiotaso näyttäisi tosi eriltä. Mutta vähän mä kyllä olen mutu-tuntumalla sitä mieltä, että rakennusalalla ei ole mitkään kovin huonot palkat. Ja itse olen sitäkin mieltä, että koulutuksen pitäisi korreloida myös palkkaukseen. Jos on tohtoritason tyyppi, niin sen pitäisi tienata enemmän kuin maisteri. Jos vaikka nyt sitten vertaa muurareita ja kirjastonhoitajia, niin siinähän tulee jo sellainen koulutustasoerokin.

      Poista
    12. "nko ihan naiivia? Jos kollegoistani olisi miehiä 60% nykyisen 10% sijaan, niin tienaisinko enemmän sen ansiosta että miehet vaatisivat palkkaa ylöspäin ja saisin nauttia siitä "salamatkustajana"? "

      Mä uskon että tienaisit. :D

      Poista
    13. Kiitos pilami, ja hyvä tuo korjaus tuosta di-palkoista.

      Eli voisiko olla niin että miehet osaavat vaatia enemmän palkkaa? (taisit sanoa tämän jo, minä en suinkaan keksinyt tätä nyt, varmistan vaan)

      Jos kyse on siitä, niin ymmärrän tätä keskustelua jo 300% paremmin. Ehkä tämä keskustelu on se naisille ominaisempi keino nostaa palkkojaan, yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Ei niin, että jokainen opettelisi itse pyytämään parempaa palkkaa suoraan.

      Tästä on muuten pakko kertoa esimerkki:

      äsken olin vielä töissä lopettelemassa huoneessa hommia ja siivooja koputti oveen kysyen, saisiko hän siivota huoneen. Sanoin että sopiiko se tunnin päästä. Siivoja meni vaivautuneen näköiseksi ja sanoi "no, sopiihan se" (vaimeasti). Hän ei uskaltanut sanoa että ei oikein sovi. Sanoin että "eli ei siis sovi". Ja hän alkoi hymyillä. Sanoin että "no koska sopisi Sinulle" johon hän "no mites Sinulle sopisi..." ja minä sanoin että "Sano milloin Sinulle sopisi" - ja hän ehdotti että jos vartin päästä kun hän siivoaa naapuristakin. Minä sanoin "selvä, totta kai".
      Olisiko keskivertomies sanonut rohkeammin heti alkuun että ei sovi? Aika symppis siivooja, joka ehkä juuri tuon ominaisuuden vuoksi oli matalapalkka-alalla?

      -Anna

      Poista
    14. Varmasti tuon palkkaeron takana on monia erilaisia rakenteellisia syitä, joita me sitten tarkastelemme henkilökohtaisten kokemusten kautta. Palkanhan soisi korreloivan koulutuksen pituuteen, työn vaativuuteen ja omaan osaamiseen. Lastentarhanopettaja on varmasti klassinen esimerkki aliarvostetusta ammatista: Korkeakoulututkinto vaaditaan, keskipalkka 2352e. Ja klassinen esimerkki alasta, jolla puolestaan on pysäyttävät neuvotteluasemat, ahtaajat 3981e kuukausipalkallaan. (Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/06/18/1000-ammatin-palkat-katso-parjaatko-vertailussa/20108646/12)

      Uskon myös teoriaan, että miehet usein arvostavat omaa ammattitaitoaan korkeammalle, uskaltavat pyytää korkeampaa palkkaa ja junailla omaa ylenemistään. Monelle naiselle oman palkan määritteleminen olisi ihan kauhea pala. Minä olen kerran pyytänyt palkankorotuksen (ja sain sen), ja olen siitä hyvin ylpeä :D Sen tekeminen oli kuitenkin minulle iso ponnistus.

      Poista
    15. Jäin miettimään tämmöistä: työskentelevätkö naiset miehiä enemmän kunta-alalla? Nimittäin olen ymmärtänyt, että yrityspuolella työntekijällä on palkassa enemmän neuvotteluvaraa kuin kunnalla. Konsultti voi pyytää 500 euron palkankorotusta ja saada sen, mutta sairaanhoitaja tai opettaja naurettaisiin varmaan pihalle moisesta yrityksestä.

      Poista
    16. Työskentelee kyllä. Ystävämme tilastokeskuksen mukaan kunta-alan työntekijöistä on naisia 78%. Ja kunnan maksamat palkat heijastelevat tietysti sitä mitä me veronmaksajat olemme valmiita palveluistamme maksamaan, kuinka paljon arvostamme lasten, sairaiden tai vanhusten hoitoa.

      Poista
    17. Vastaan hammaslääkäreiden osalta. Heillä yksityispuolellatienataan km. joitakin satasia enemmän kuin km. tk:ssa. Miehiä on yksityishml:inä enemmän sihteutettuna siihen että ala on naisvaltainen. Esim. Tk-hmlyhdistyksen johdossa ei ole yhtään miestä. Mutta, ainakin vielä on hammaslääkäreistä pulaa sekä yksityis- että tk-puolella. Minusta se että ihminen on tk:ssa töissä, on merkki ennen muuta turvallisuushakuisuudesta. Tästä on kurssikavereiden kanssa ollut paljon keskustelua. Useammin naiset hakeutuvat julkiselle, koska he ahdistuvat/kokevat epämiellyttävänä yksityispuolen riskinoton jne. Toki molempia sukupuolia on molemmissa. Mutta tässä en näe mitään naisten "vähättelyä", vaan selvän "riskinotto=korkeampi palkka jos onnistuu"-tilanteen. Minulle on henk.koht. tärkeämpää vakaa toimeentulo kuin esim. riski että menetän työmahdollisuuden. Kurssin pojat taas olivat useammin valmiita reissamaan minne vaan.

      -K

      Poista
  11. Mulla on - naisena - tommosen esimerkki-isin palkka ja miehellä muutaman satkun parempi kuin esimerkkiäidillä. En ole yhteisten lasten osalta ollut yhtään kuukautta hoitovapaalla vaan mies on jäänyt kotiin lasten ollessa 8kk ja 10kk. Tosin olen sit miehenkin palattua töihin tehnyt lyhennettyä ja silloinkin sitten tienannut enemmän kuin täyttä työaikaa tekevä mies. Meillä on vieläpä sama työnantaja, muah!

    Mutta vaikka lienemme poikkeusperhe, en m ihmettele tuota "miehellä on isompi palkka" -perusolettamusta. Duunissakin DInssien frouvat ovat yleensä päivävuoroa tekeviä hoitsuja, joten ihmekös tuo. Jos heillä on parempipalkkaisia vaimoja, niin sit nää daamit ovat usein lääkäreitä, juristeja, ekonomeja tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtava kuulla, että näinkin päin jossain. Ideaalitilanne olisi jos teidän perheen kuvio olisi ihan yhtä tavallinen kuin toisinpäin :)

      Poista
  12. Tää on aika jännä juttu. Meillä kyllä palkkaero (miehen palkka 100% isompi kuin oma kolmivuorotyöstä tienattu, mites siinä suu pannaan...) johtuu alavalinnasta, ei mistään kotiäitivuosista. Sille ei vain voi mitään, että menestyvä insinööri tienaa ja että menestyvä sairaanhoitaja saa ehkä mieleisen työpaikan, mutta ei yhtään paksumpaa palkkapussia. Such is life. Miehen kotiin jääminen tekisi siis sellaisen lähes 1500€ (2000€ jos tekisin toivomaani normaalien ihmisten PÄIVÄtyötä) nettotulotiputuksen kuussa. Onneksi tehtiin lapsi siinä vaiheessa kun opiskeltiin molemmat, niin oli mahdollisuus miehenkin olla kotona ilman hirveää lovia lompakossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja ps. sairaanhoitaja ei hyvällä hengelläkään tienaa yli kolmea tonnia kuussa. Maksimipalkka normaalista kolmivuorotyölistasta on sellainen 2800€. Tämä siis tarkoittaa, että ei tarvitse valvoa järjettömiä (mutta jonkin verran kuitenkin) ja olla _joka_ vkonloppu ja pyhä töissä, mikä on varmaan perheellisten toive. Päivätyöstä saa sellaisen 2100-2300€/kk käteen. Päivätyö olisi aika kiva, jos haluaisi perheenkin kanssa aikaa viettää. Ja omat amk opintoni kestivät (kätilö) pidempään kuin puolisoni amk insinööriopinnot, joka nyt käärii isoa liksaa. Sairaanhoito on ihan yleinen vitsi.

      Poista
    2. 2100-2300€/kk bruttona siis päivätyöstä

      Poista
    3. Tarkoititko sanoa, että mielestäsi teit vapaan valinnan naisena ja hakeuduit alalle, joka on matalapalkkaisempi kuin miehesi, joka teki miehenä vapaan valinnan ja hakeutui insinööriksi? Silloinhan tilanteen pitäisi olla ok - näin taisit sanoakin? Ja on silloin virheellistä jos keskustelussa sanotaan että kyse on tasa-arvo-ongelmasta.

      Tuloerojen kaventaminen taas eri ammattien (ei sukupuolten) välillä on sitten eri asia. Minusta esim. paperitehtailla oli aikanaan kohtuuttoman hyvät tulot vrt. vaikka niihin kaivinkoneenkuljettajiin. Molemmat yleensä miehiä.

      -Anna

      ps. Kiitos täti-ihminen viimeisestä kommentistasi, näin sen vasta nyt. Minulle on vielä hämärässä, mitä moni ketjussa haluaa. Tarkoitan, että luulen että minun käsitys asiasta on hyvin erilainen kuin muilla. Eli: uskon että naissukupuoli ei rajoita palkkaa eikä ammattia Suomessa tänä vuonna.

      Mitä suurin osa tähän ketjuun osallistuneista toivoo? Haluaako he rakenteellisia muutoksia, joilla järjestelmä tai yhteiskunta nostaa naisten palkat ylös, vai haluavatko he että naiset oppivat itse vaatimaan, vai haluavatko he että miesten palkkoja maltillisesti alennetaan, vai että naiset hakeutuvat miesten ammatteihin ja miehet naisten...Vai näistä joitakin yhdessä?

      Poista
  13. Vähän vaan tuntuu siltä, että vähiten ongelma vanhempainvapaat on jakaa tasapuolisesti niissä perheissä, joissa ala ja tulotaso on suunnilleen sama. Ja kokemukseni mukaan niitä myös jaetaan paljon perheissä, jossa toisen tuloilla pystytään toisen tulomenetykset kattamaan.

    Eniten ongelma niissä perheissä, joissa toinen on matalapalkka alalla ja toinen tienaa hyvin, vaikka koulutustasokin olisi sama. Näissä perheissä ei pakottamalla saada isiä jäämään kotiin, koska siihen ei ole yksinkertaisesti varaa. Valtio haluaa lyhentää kotihoidontukea varmaan pitkällä tähtäimellä, ei tällä köykäisellä uudistuksella lisätä tasa-arvoa. Näissä tuloeroperheissä lapset menevät sitten aikaisemmin päiväkotiin mahdollisesti perheen toiveiden vastaisesti.

    VastaaPoista
  14. Lueskelin näitä vanhoja keskusteluja ja pakko vielä lisätä. Meilläkin minulla on selvästi korkeampi palkka kuin miehelläni, tosin verotus tasoittaa eroa. Molemmat olemme korkeastikoulutettuja, mutta minä asiantuntijana valtiolla ja mies suorittavammassa työssä kunnallisella. Ajatuksena olisi, että molemmat kumminkin olisimme jonkin aikaa vuorotellen kotona, jos lapsia saamme.

    Ja tuosta keskipalkan laskemisesta. Se on tosiaan keskiarvo, joten yksittäiset hyvinkin suuret palkat vaikuttavat siihen melko paljon. Palkkajakauma kun ei ole täysin normaalijakautunut vaan vino. Paremman kuvan keskimääräisestä palkasta saisi siis mediaanilla eli keskimmäisellä arvolla. Puolet palkoista ovat siis isompia ja puolet pienempiä kuin mediaanipalkka. (Sori luennoinnista, statistikko pääsi vauhtiin :))

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...