 |
| Serkun vanhat kengät: "Liian armeijamaiset." |
Leikkipuiston ohi ajoi armeijan autoja; solttupoikia päivystämässä katolla.
- Eihän ne meitä ammu?
Onkohan viisivuotiaallani ylikehittynyt uhan taju? (Ja miksi se edes osaa yhdistää armeijan ja ampumisen?)
Hei Täti-ihminen, nöyrä pikkublogisti on haastanut sinut arjen ekotekojen listaukseen, sillä uskon että sinun vinkkisi yltävät huomattavasti parempaan kuin omani :). Vastaa jos jaksat, ymmärrän kyllä jos et halua tai varsinkaan ehdi.
VastaaPoistaOmakeksimä haasteeni löytyy blogistani tekstistä Pieniä arjen ekotekoja (postattu tänään).
Kiitos, hauska haaste, ja varmasti tartun siihen kunhan, no niin, ehdin. Melko tyhjentävä oli oma listasi, joten tässä joutuu vähän aivoja vaivaamaan, että keksiikö jotain uutta... :)
PoistaKiva kuulla, kiitos :).
PoistaAlkuperäiseen juttuusi pitää vielä kommentoida, että nämä kohdat ovat aika jänniä juttuja, kun lapset ikään kuin hoksaavat sen kontekstin mitä asia meille merkitsee. Sota aiheena on taas itselleni ahdistavakin asia, että varmasti siitä keskustelu on tulevassa aika päänraaputusmatskua. Uhhuh, mitä kaikkea vanhemmuus vielä eteeni asettaakaan :)!
Kun mun lapsi (turkulaisittain ilmaistuna) puuppaa, se sanoo: "Santahaminasta paukkuja!". Jep, inttityyppejä vilisee välillä ihan pihapiirissäkin ja aamuruuhkassa ohitellaan armeijan kalustoa.
VastaaPoista:D :D
PoistaLapsesi on nero!