Hain jääkaapista iltapalaksi jugurttia, sellaista maustamatonta, terveellistä. Sekaan vähän muroja ja banaania. Paitsi, että ei ollut banaania niin sokeria – sellainen maustamatonhan nyt on ihan kamalaa. Hetkisen koitin pohtia, milloin purkki oli avattu, mutten muistanut (– mikä on aina hyvä merkki.) Tapana ei ole kuitenkaan heittää ruokaa pois.
Eli eikun lapioimaan. Suoraan purkista tietysti. Ja nopeasti, ettei esikoinen ehdi keittiöön, sille on varattu puuroa ja haluaisi kuitenkin tätä. Loppumetreillä havaitsen isovarpaankynnen kokoisen homepalleroisen purkin reunassa.
Ajattele homejuustoa, ajattele homejuustoa, ajattele homejuustoa. (Ajattele sitä umpihomeista leipää, jota söit muinoin Pietarissa etkä siitäkään sairastunut.) Ajattele huomista päivää, jolloin voit huuhdella kaikki pöpöt tallinnalaisella mojitolla. Moro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti