Gugguu?

Jos vaihteeksi asiaa.*

Guggenheim-selvitys julkistettiin eilen ja selvityksen myötä meille varmistui, että ne, jotka hanketta kannattivat ennen selvityksen tekemistä, kannattavat sitä yhä: ainakin Jussi Pajunen, Janne Gallen-Kallela-Sirén, Osmo Rauhala ja Helsingin Sanomat.

Tohon se tulis. Haataisen mukaan Uspenskin katedraaliin, J. G-K-S olisi taivaassa. Kuva Helsingin kaupungin sivuilta.

Paitsi pääkirjoituksessa, myös Hesarin uutisoinnissa korostuu positiivisuus hanketta kohtaan. "Taiteilijat innostuivat Guggenheimista," lehti otsikoi. Jutussa esiintyy yksi innostunut taiteilija: Osmo Rauhala. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoma huomauttaa blogissaan, että hänen monisanainen ei-vastauksensa oli Hesarin grafiikassa muuttunut ehdollisen myönteiseksi "Kyllä mutta"-vastaukseksi.

Hankkeessa on positiiviset puolensa - muun muassa se, että taiteesta ollaan kiinnostuneita ja taiteelle haluttaisiin antaa lisärahaa. Ikävää on se, että tässä ei juurikaan keskustella taiteesta vaan turismista. Näyttää myös siltä, että hanketta markkinoidaan turhan optimistisilla arvioilla. Useat tahot, mm. Museoviraston pääjohtaja, epäilevät kävijä- ja tuotto-odotuksia epärealistisiksi.

Kyynikko ja realisti minussa sanookin, että rahat Guggenheimille otettaisiin muulta kulttuurilta pois. (Ja niin sanoo myös kulttuuriministeri Arhinmäki. Blogissaan Arhinmäki sanoo, että rahaa hankkeeseen ei ole.) En myöskään ole vakuuttunut, että lisäpanostus taiteelle on parhaiten hyödynnettävissä juuri McGuggenheimin kautta. Saadaanko 30 miljoonan dollarin lisenssimaksuille oikeasti vastinetta? Voitaisiinko vastaavalla panostuksella saada jotain uutta ja innovatiivista, jotain omaa? Tai kehittää nykyisten instituutioiden toimintaa?

Huolestunut olen myös Helsingin kaupungin taidemuseotoiminnasta. Kaupungin taidemuseon näyttelytoiminta annettaisiin Guggenheimille - miten kävisi muiden osa-alueiden, kuten kokoelmatoiminnan ja taidekasvatuksen? Hesarin mukaan kaupungin kokoelmia esiteltäisiin yhä, mutta ei omissa näyttelytiloissa. Missä siis?

Hesarin pääkirjoituksen mukaan tilaisuutta ei saisi jättää käyttämättä:

Helsingissä toimisi yksi taidemaailman merkittävistä portinvartijoista, jotka määrittelevät, mikä ajassa nousee ja mikä laskee. Museo toisi kansainvälisen kuvataidetarjonnan tänne uudella voimalla ja loisi suomalaiselle kuvataiteelle, arkkitehtuurille ja muotoilulle uudenlaisen tilaisuuden esittäytyä kansainväliselle yleisölle.

En tiedä uskonko siihen, että Helsinki Guggenheim olisi "yksi taidemaailman merkittävistä portinvartijoista". Tai määrittelisikö se mikä ajassa nousee ja laskee? Kyseessä olisi kuitenkin ymmärtääkseni modernin taiteen museo, ja moderni meni jo.

Isoja nimiä varmastikin saataisiin näytteille Helsinkiin, mikä olisi hauskaa, mutta pääsisivätkö suomalaiset Guggenheimin kautta maailmalle? Vai tarkoitetaanko tässä taas niitä turisteja? Ainakin museon näyttelyistä vain osa kuratoitaisiin Suomessa, eivätkä ne välttämättä kiertäisi muissa sivukonttoreissa.

Pääasiallinen huolenaihe eri tahoilla tuntuu olevan raha. (Luonnollisesti.) Ja nyt puhutaan sellaisista summista, joita maallikon (tai ainakaan minun) on vaikea käsitellä. Museon 140 miljoonan perustamiskustannukset (jotka varmasti pysyvät budjetissaan) kuulostaa suurelta, mutta kuulemma Herttoniemen liikenneympyräkin maksoi 100 miljoonaa euroa. Olisivat siellä Hertsikassa sitten odotelleet risteyksessä niinkuin muutkin, niin olisi melkein jo museo meillä.

Guggenheim-säätiölle maksettava lisenssimaksu kerättäisiin suunnitelmassa yksityisiltä sijoittajilta. Niinpä Helsingin Sanomissa on haastateltu Rafaela Seppälää, joka sanoo olevansa valmis lahjoittamaan museolle rahaa, mikäli lahjoituksista tehdään verovähennyskelpoisia kuten lahjoituksista Aalto-yliopistolle. (Ja sittenhän se ei enää olisi yksityistä vaan yhteistä rahaa.)

Ihmeissäni olen jos läpi menee.

Kirsti Ellilä osaa kiteyttää kantansa (toisin kuin minä). Ja jos on enemmän kiinnostunut aiheesta, kannattaa tutustua Otso Kantokorven blogiin. Myös Kantokorpi on puolensa valinnut, mutta ei vailla perusteluita. (Ja tämä mies muuten uskaltaa olla asioista mieltä: vuonna 2009 Kantokorpi väitti Kauppalehden kritiikissään Wäinö Aaltosen museon venäläisen avantgarden näyttelyn teoksia väärennöksiksi. Hurja väite, taideskandaali! Mutta olivathan ne.)

* Eli luin tänään lounaalla Hesaria. Olikin niin tuhti Guggenheim-paketti heti siinä alussa, etten pidemmälle päässyt. Ehkä muuten olisi ollut muutakin asiaa.