Ihmetyttää puhe häistä morsiamen juhlana. Meillä eivät ainakaan hääjärjestelyt olleet mitenkään minun yksityisoikeuteni. Nyt seuraa siis autenttinen (eli miehen chattiviesteistä pöllitty) ja koskettava kertomus hääjärjestelyistä miehen näkökulmasta.
Osa 1
Osa 1
Katsele netistä vuokrattavia CD-soittimia.
Vaimon löydettyä vuokrattavat soittimet, osta sellaiset eBaysta.
Osa 2
Vaimon löydettyä vuokrattavat soittimet, osta sellaiset eBaysta.
Osa 2
Käy kahdeksassa eri liikkeessä vertailemassa pukuja.
Käy kolme-neljä kertaa uudelleen topkolme-liikkeissä
Osta puku kahta viikkoa ennen häitä ja tiputa se kuraan kotimatkalla.
Vie puku pesulaan.
Vie puku pesulaan.
Osa 3
Käy kahdeksassa eri liikkeessä vertailemassa solmioita.
Pohdi jos plastron olisi kuitenkin kivempi. Tai rusetti.
Käy kaupoissa uudelleen.
Käy kaupoissa uudelleen.
Osta
viikkoa ennen häitä satunnaisesta liikkeestä se solmio, jonka ensiksi näet. Mieluiten mahdollisimman
kaukaa kotoa. Älä unohda väsynyttä vaimoa tai nälkäisiä lapsia kotiin.
Osa 4
Osa 5
Pyydä bestmania hakemaan telakalta pöytälevy.
Osa 6
Huolestu levysoittimista.
Hanki Biltemasta juomateline sekä ruuvipuristin, johon ripustaa kuulokkeet.
Osa 7
Huomaa hääviikolla, että paita, jota suunnittelit käyttäväsi, on kellastunut. Osta kaksi päivää ennen häitä paita (ja aluspaita ja taskuliina ja kengät).
Osa 8
Varmista vaimolta, että muut juoksevat asiat on hoidettu.
Osa 9
Onnittele
itseäsi, kaiken olet tehnyt minkä voit. Muista, että häiden yksi keskeisimmistä keskustelun aiheista ovat työpukit. Älä siis peitä pukkeja liinalla, jottet pilaa häiden tunnelmaa.
Ugh! Tunnistan sulhasellani samankaltaisia oireita!
VastaaPoistaTäti-ihminen - kiitos päivän nauruista. Ensimmäistä kertaa kävin, Tyttö vinkkasi omissa kommenteissaan, ja heti osui ja upposi. Ja nämä kohdathan soveltuvin osin pätee ylipäänsä mihin tahansa yhteisiin järjestelyihin ja hankintoihin :)
VastaaPoistaJoo, lienee aika lajityypillistä käytöstä miehille. :D
VastaaPoistaJa kiitos kiitoksista Anonyymi! Piti käydä heti tsekkaamassa mainitsemasi vinkkaus, ja vähänkö olen otettu. Taidan tehdä (myös) Tytön kehuista ristipistotyön...
Nauraa hykertelin kyllä sydämen kyllyydestä tälle! Oon etuoikeutettu, että pääsen huomenna tsekkaamaan nuo työpukit! Perhosia vatsassa edelleen? Ihanaa päästä juhlistaa!!!!
VastaaPoistaHienoa, että joku puolustaa miesnäkökulmaakin! Vaikka ei olekaan itse mies.
VastaaPoistaTsihih, saiskohan niistä työpukeista kuvan. Ei sano mitään...
Ahaa joo, muistin googlen kuvahaun!
VastaaPoistaTuli mieleen, kun olin myyjänä pikkukaupassa ja eräs asiakas alkoi kerran keskustelemaan ulkona olevista lauhduttimista. Siis kyseessä oli ihan herkkukauppa. Ei mikään "lauhdutinkauppa". Olin aivan äimänkäkenä ja kysyin varmaan kymmenen kertaa, että mitä? mitkä??
-edellinen anonyymi
Kiitoksia!
VastaaPoistaOli eri nastat häät ja hienosti järjestetty. Meidän perheemme oli hampaiden tulon (siis pojan.... meiltä kai lähinnä lähtee hampaita seuraavaksi) jäljiltä vähän uuvuksissa ja jätimme leikin kesken harmittavan aikaisin.
Asia, joka jäi hiukan auki, oli tämä paljon blogissasi puntaroitu nimenmuutos/-muuttamattomuus. Miten lopulta kävi? Piditkö omasi vai otitko sulhosi (erittäin hienon) sukunimen?
T:Antti H (+ varmaan Ninnikin, kun asiaa yhdessä kotimatkalla pähkäilimme)
P.s. morsiamen isän puhe oli tosi hieno!
Kiitos :) Harmi, että jouduitte poistumaan, mutta sellaista se on...
VastaaPoistaVastauksena kysymykseesi päätin postata kuohuttavasta nimikysymyksestä nopeutetulla aikataululla.
Harva muuten tuli asiaa kysyneeksi, vaikka seremoniassa sitä ei mainittu. Kertonee siitä, että on sitä tärkemäpiäkin asioita. Kuten karkkibuffa. :)