"Täällä haisee ihan talvelta. Tule haistamaan," kuului kolmivuotiaan tuomio säästä tänä aamuna.
Ja me saimme eilen pihaamme puutarhakaluston. Käväisihän se mielessä, että sen olisi voinut ostaa jo keväällä ja nauttia siitä tämänkin kesän, mutta silloin tuntui hyvältä idealta sinnitellä yksi kesä vanhoilla romukalusteilla (tuolit haettiin mökiltä, pöytä suomenruotsalaisten roskalavalta) ja ostaa syksyllä "kun halvalla saa".
No, halvalla ei irronnut siltikään, mutta nimellisesti puoleen hintaan. Ja mallikappaletta ostaessa saa selville ainakin tuotteen säänkestävyyden: monet maalatut ja/tai mäntyiset kalustot olivat jo yhdessä kesässä kalustekaupan pihalla lohkeilleet maalistaan, halkeilleet, ja jopa homehtuneet. Tämä ei ollut moksiskaan.
Pöytä on siis kierrätystiikkiä ja ihana, tuolit polyrottinkia ja aika kauheat. Eli pöytä on esteettisesti ja eettisesti hyvä valinta, tuolit molemmilla mainituilla tavoilla huonot. Elementeillä on mukavasti toisensa kumoava vaikutus.
Toki pöytä on kesässä haalistunut. Kuvissa se on märkä, eli tämän ulkonäön saavuttamiseksi pitää pinta öljytä ensi kesäksi. Mutta antaa sen nyt pari sadetta ottaa pihassa ja sitten se pääseekin talon alle odottelemaan ensi kesää. Jos kuitenkin yhden aterian saisi siinä syötyä tänä vuonna...
***
Kuten varmaan olette huomanneet, blogi(stiminä)ni selkeästi yhä etsii itseään ja liikun kaikkien tuntemieni genrejen alueella. Lanseerasin blogini äitiys/lapsiblogina, mutta saldo on ollut enemmän "lifestyle"-blogin puolella, sistustusta ja puutarhanhoitoa. Seuraavaksi esittelen päivän asuni, ja kun saan valmiiksi joulun alla aloittamanii kaulahuivin, bloggaan siitäkin. Ruokablogeista en ole kauhean kiinnostunut, eikä soijamakaronilaatikon variaatioista saa kauhean monipuolista kerrottavaa. Kirjojen osalta linkkaan suoraan Inalle, koska olen ihan samaa mieltä. Ja päivänpolttavasta politiikasta en sano myöskään mitään. Ehkä. Mutta vaikea sanoa mihin suuntaan blogi lähtee, saattaa kompassin neula pyörähtää ihan mihin tahansa.
Palautetta saa antaa, mikä toimii ja tai kiinnostaa, mikä ei. Lupaan tulkita palautetta täysin subjektiivisesti ja ottaa sitä huomioon jos huvittaa.
Ihan mahtava tuo bannerikuva!
VastaaPoistaKiitos! :) Just tällaista palautetta tarkoitin, että saa antaa.
VastaaPoistaHuomasin muuten juuri, että tuossa kuramatolla tekstin alla kuopuksen kenkä. Eli molemmat lapset kuvassa edustettuina – tässähän oli hienommat sisällöt kuin tajusinkaan. Ei siis ollut tätä tarkoitusta varten ideoitu.
Ok, kai poistat kaikki dissailukommentit?
VastaaPoistaMahtava blogi!
Tietysti poistan. Siksi täällä näkyykin vain sun kommentteja.
VastaaPoista