perjantai 20. kesäkuuta 2014

Talo Italiassa: Kymmenen hyvää ja kaunista

(Tämänkertaisen) täydellisen loman resepti oli seuraava:

1. Seura

Kuten edellisen postauksen kommenteissa tuli esiin, tärkeintä ryhmämatkailussa on valita matkaseuransa tarkkaan. Paitsi että me emme valinneet mitään, mutta meidät huolittiin mukaan, eli hyvässä seurassa olimme. Ainuttakaan työvuoroa ei jaettu, eikä koskaan tarvinnut ihmetellä, että kukakohan mahtaisi tiskata. Täten työnteko jäi sivuosaan, ja pääosassa oli muuten hyvässä seurassa oleilu.

Yhdeksän lapsen joukko - ja uima-allas - takasi lapsille juhlaa aamusta iltaan.


2. Talo

Majapaikkamme oli osan seurueesta jo aiemmin hyväksi havaitsema. Ja loistava olikin, niin tunnelmaltaan kuin toimivuudeltaan. Neljälle perheelle löytyi makuuhuoneet kylpyhuoneineen sekä vielä viides isoimpia lapsia varten. Iso keittiö, jossa sai laittaa ruokaa kaasuhellalla, terassit ja hyvinhoidettu uima-allas. Täydellisen luksusta.


3. Ruoka

Ruoassa ei tässä seurueessa säästelty. Yksi matkatovereistamme erikoistui grilliherkkuihin, toinen osasi loihtia friteerattujen kesäkurpitsankukkien kaltaisia juhlaeväitä ja minä pääsin toteamaan, että tuoreiden tomaattien ja vastapoimitun parmesanin kera tututkin reseptit pääsevät erityiseen loistoon.


4. Lämpö

Ihana lämpö. Sitä kelpaa muistella näin keskikesällä kotimaassa.
 

5. Pizza

Matkakohteena Italia on siitä loistava, että huonompikin ravintola tarjoaa yleensä hyvää ruokaa, keskiverto erinomaista. Ja voiko ruoka oikeastaan hyvästä Pizza Margaritasta parantua? Yksinkertaista ja nerokasta - ja kelpaa jopa minun valikoivalle jälkikasvulleni!

  
7. Kahvi

Täydellisiä cappuccinoja hintaan, jolla helsinkiläisessä kahvilassa ei sanota asiakkaalle edes päivää. Ihanaa kahvia, ihanan täyteläistä maitoa, eikä pelkoa hylaluirun kysymättä tarjoamisesta. Ilokseni myös huomaan, että blogiraportti ei ollut matkalla mielessäni: en valokuvannut yhtään kahvikuppia.

8. Jäätelö

Syy poistua talolta, syy pitää tauko, koska vain hyvä tekosyy.


8. Hevostyttöily

Matkalla syntyi kaksi uutta hevostyttöä (ja yksi vanha hevostyttö nosti päätään). Kolmivuotias ratsasti rennosti kuin olisi syntynyt satulassa, kuusivuotias kokeili ravia ja kolmekymmentäkuusivuotias laukkaa. Vakiharrastusta tästä tuskin voi Suomessa ottaa, mutta jos vaikka edes joskus vähän... 
 

9. Toscana

Talolla olisi hyvin voinut elellä viikon poistumatta kertaakaan - paitsi ruokakauppaan ja jäätelölle - mutta poistumisen valitessaan oli yhdessä hujauksessa sellaisissa historiallisissa kaupungeissa kuin Lucca, Pisa ja Firenze. Viimeksimainittuun teimme "loma loman sisällä" -tyyppisen päiväretken naisissa. Ei vain proseccoa ja kahvia, vaan myös taidetta!


10. Netti

Eli sen puute. Tai jos ihan rehellinen olen, talolla oli netti, mutta en ottanut sitä puhelimessani käyttöön. Televisio avattiin ensimmäistä kertaa MM-kisojen avauspelin aikaan. Vietin iltani live-ihmisten parissa. Kelpaa sitäkin muistella täällä koneen äärellä iltaisin.


"Nähdään kahden vuoden päästä täällä," hyvästeli yksi lapsista meidät lähtiessämme. Näemme varmasti lähiviikkojen sisällä Suomessa, mutta ei kyllä yhtään harmittaisi tuonkaan lauseen toteutuminen.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Talo Italiassa: Perheversio

Salamatkustajan Satu kyseli taannoin australialaisturistien innostamana kokemuksia ryhmäperhematkailusta. Nyt minulla sellainen on, ja ainoa ongelmani on olla vaikuttamatta valheelliselta hehkutuksineni. Kun joskus kaikki on vaan niin kertakaikkisen kohdillaan.


Matkustelu on yksi elämän osa-alue, joka meillä on mullistunut täysin lasten synnyttyä. Aiemmin suosimamme kaupunkilomat ovat lasten kanssa monin tavoin työläämpiä: on päiväunia ja ruoka-aikoja, on aikaisia nukkumaanmenoaikoja, joiden jälkeen koittava hotellihuonekuolema ei pidemmän päälle houkuta. Ja kuinka montaa museota lasten kanssa kuitenkaan jaksaa koluta? Aivan. Kallista matkailu kuitenkin on.

Tämän seurauksena ulkomaanmatkailumme on typistynyt vuosittaiseen (ihanaan) Tukholman visiittiin, jossa olemme saaneet asua kotimajoituksessa hotellin sijaan. Minä olen ehdotellut uudeksi konseptiksi Bamse-klubi -tyyppisiä helppoja pakettimatkoja, mutta mies on tyrmännyt ajatuksen viikosta hotellin uima-altaalla all-inclusive-ravintolan ranskalaisia syöden. Yhdessä olemme mehustelleet ajatuksella talon vuokraamisesta ystävien kanssa jostain keskeisestä Euroopasta, mutta vasta kun meille tarjottimella kannettiin tilaisuus lähteä valmiille lomalle, suunnitelma toteutui.

Neljä perhettä - kahdeksan aikuista ja yhdeksän lasta ikähaitarilla 1-10 - toskanalaisella villalla tarkoitti viikkoa uima-altaalla ja pitkässä pöydässä herkutellen, myöhäisiä öitä ja aikaisia aamuja, retkiä ja ratsastusta. Hyvää seuraa aina sitä kaipaaville, omaa rauhaa sitä.

Talonvuokrauskonseptissa ainoa huoleni on kohdistunut loman mahdollisuuteen kotiäidin näkökulmasta. Kun arkeni koostuu ruoanlaitosta ja yleisestä lasten huollosta, tuntuu teorian tasolla vaikealta nähdä lomaa siinä, että tekee samaa - olkoonkin, että toisissa olosuhteissa.

Huoli oli täydellisen aiheeton.

Ensinnäkin, lasten kaitseminen ei ole samaa uima-altaalla polskien kuin kotihiekkalaatikolla tylsyyttä vastaan taistellen. Lastenhoidoksi sitä kehtaa kutsua ainoastaan yksivuotiaan osalta. Ja toiseksi, vaikka ruokaa joutuu (joku) laittamaan monesti päivässä lomallakin, oli matkalla kauppavuoroja ja tiskejä jakamassa kahdeksan aikuista kahden saati yhden sijaan - ja yhdeksän puurolautasta menee kuitenkin kutakuinkin samassa kuin kolmekin.

Eli kyllä, täydellisen perheloman konsepti on löytynyt. Ja lisää hehkutusta seuraa. Epäilemättä heti MM-kisojen päätyttyä.

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Salaliittoteoria

Tuleva esikoululainen sai kevään infotilaisuudessa ensimmäisen kotitehtävän.

Lapsen tulee kerätä laatikkoon kesämuistoja, joita saa esitellä ryhmässä elokuussa. Voitte kuvitella miten tärkeänä tämä melkein-jo-koululainen olikaan.

Minun otsalleni nousivat hikikarpalot. Olen varma, että todellisuudessa kotiläksy on vanhemmille. Samalla tavalla kuin ne neuvolan laput, jotka annetaan kahdeksaa kuukautta ennen kuin ne tulee palauttaa täytettynä. Lyön vetoa, että niiden tärkein funktio on vanhempien sitoutuneisuuden tarkastelu.


Ai miksi? Koska unohtunutta lappua ei ole koskaan tarvinnut täyttää uudelleen.

Laputhan tietenkin täytetään hyvissä ajoin ja säilytetään ensimmäiset puoli vuotta työpöydällä päällimmäisenä, kunnes sitten laitetaan hyvään talteen. Etteivät katoa.

Eivät katoa - kotoa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...