perjantai 11. heinäkuuta 2014

Huippuhelppo raparperituoremehu

Käykö teillekin niin, että puutarhaihmiset tuputtavat näihin aikoihin vuodesta raparperisatoaan? Eivätkä hyväksy vastaukseksi mutinaasi, että kun ei meillä oikein sitä kulu?

No, seuraavalla kerralla ei tarvitse mutista; edellinen tuputtaja nimittäin laittoi minulle mehureseptin satonsa kylkiäisiksi. Ja hyvän laittoikin! Tällä saa tuhottua ison kasan raparperia minimaalisella vaivalla ja maksimaalisella maulla. Olkaatten hyvät:

Täti-ihmisen kaverin raparperituoremehu

Tarvitset

Raparperia, palasiksi lohkottuna kaksi litraa
Kaksi litraa vettä
Puoli kiloa sokeria (se on paljon, voi laittaa vähemmänkin jos uskaltaa)


Valmistusoheet

Pilko ne raparperit.
Kaada päälle kaksi litraa kiehuvaa vettä. Ja sokeri.
Anna seistä yön yli (so. kymmenen tuntia).
Nauti.
(Kyseessä on tuoremehu, eli sen voisi myös pakastaa. Minä join kaiken heti.)


Ja minähän en edes pidä raparperista.

15 kommenttia:

  1. Googlaapas Mutsin murkina raparperikakku. Niin hyvää, että menee silmät kieroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Heti ensi vuonna (jos jää mehun jälkeen vielä tuputuksia ;)).

      Poista
  2. Kiitos, otan talteen. Meillä sitä pukkaa pihalla ja leipomukset on jo kokeiltu. Jotka saan lopulta syödä itse.. ja sehän se vasta on kivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes! Lisävinkkinä oli, että makua voi kirkastaa yhden limen mehulla. Sitä ei ollut käsillä, eli jäi kokeilu ensi kertaan.

      Poista
  3. Kukaan ei oo tuputtanut mulle raparperia ja omani on vasta vauva, mutta luonnonvara-alalla toimiva kaverini bloggasi just horsmamehusta. Mikäli ensi viikolla oloni ei ole koko ajan sellainen, että aivoni lamaantuvat loppumattomista kysymyksistä (ja mikäli kahden aterian vääntäminen päivässä ei ole riittävää keittiöpuuhaa), ehkä kokeilen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Horsma, jännittävää! Ja todellakin kahden aterian vääntäminen päivässä on liikaa keittiöpuuhaa. Vähintään pitää saada kaksi ateriaa aikaan yhdellä ruoanlaittokerralla, ei siitä muuten tule mitään... :P

      Poista
  4. Täytyypä kokeilla. Mehua kun menee näillä helteillä eikä kaikista raparpereistä viitsi piirakkaa tehdä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä, mehua on ehkä helpompi tuhota kuin piirakkaa, jos ja kun satoa on enemmän kuin riittävästi :)

      Poista
  5. Kysymyksiä: Siivilöidäänkö ne raparperit sitten lopuksi pois? Vai liukenevatko ne yön kuluessa sokeriliemeen? Jos siivilöidään, mitä niille sitten tehdään? Jotenkinhan niiden luvattiin ohjeessa tuhoutuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti: ne tuhoutuvat vain siinä mielessä, että niille saadaan käyttöä. Varret siivilöidään pois ja tosiasiassa siis heitetään lähes käyttämättömän näköisinä roskikseen. (Varmaan niistä voisi oikea emäntä keitellä jotain hilloa, mutta minä suljin silmäni ja lauloin lujaa roskista kolistellessani.)

      Poista
  6. Kokeiluerä työn alla! Aika makeaa tuntuu tulevan. Parina kesänä olen tehnyt niin, että keitän raparperit muhjuksi ja siivilöin. Tämä vaikuttaa helpommalta ja kätevämmältä. Raparperimehusta pitää tulla kevyt irvistys naamalle, sanon minä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, myönnän, että makiaa on. Mutta kun en raparperi-irvistyksen ylin ystävä ole (ja makeaa noin muuten menee aika maltilla) niin tämä toimii paremmin. Suurkuluttajana pitäisi ehkä pohtia toisin :)

      Poista
  7. Minäkin keksin raparperimehun tänä kesänä. (tai sain vinkin kaverilta, kun raparperit vaan kasvoivat ja kasvoivat) Koska olen kärsimätön, keitän varret pilkottuina(n 1/2) ja siivilöin. Ensimmäiseen erään lotkautin suurinpiirtein saman verran sokeria, kun sinä, toiseen jo puolet vähemmän ja kolmanteen vielä entistäkin vähemmän. Parani mielestäni sokerin vähentämisellä. Ja mitä kylmempää, sen parempaa. Niin ja sitruunan lisääminen (noin 1 sitruunan mehu/satsi) toimii myös. Seuraava haaste punaviinimarjat. Oisko siihen hyvää reseptiä, muuta kun perinteinen mehumaijan hankinta? t. ekaa kesää oma piha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta tuoremehussa on eri maku kuin keitetyssä. Ehkä :D Mutta kylmänä, ehdottomasti!

      Elämäni ensimmäiset mansikkamehut keittelin viikonloppuna mainitsemallasi tavalla. Makeaa tuli siitäkin, mutta laimennettuna toimii erinomaisesti. Ja viinimarjavinkkejä en valitettavasti osaa antaa - meillä kotona harrastettiin mehumaijailua ja niiden sadosta olen aikuisena kieltäytynyt tähän päivään asti :D

      Poista
  8. Pakko vinkata siltä varalta, että teet mehua toistekin: raparperi-schorle (vrt. Saksassa tunnetumpi apfelschorle). Puolet raparperimehua, puolet vissyä (mielellään ei kovin suolaista). Ah.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...