Tuleva esikoululainen sai kevään infotilaisuudessa ensimmäisen kotitehtävän.
Lapsen tulee kerätä laatikkoon kesämuistoja, joita saa esitellä ryhmässä elokuussa. Voitte kuvitella miten tärkeänä tämä melkein-jo-koululainen olikaan.
Minun otsalleni nousivat hikikarpalot. Olen varma, että todellisuudessa kotiläksy on vanhemmille. Samalla tavalla kuin ne neuvolan laput, jotka annetaan kahdeksaa kuukautta ennen kuin ne tulee palauttaa täytettynä. Lyön vetoa, että niiden tärkein funktio on vanhempien sitoutuneisuuden tarkastelu.
Ai miksi? Koska unohtunutta lappua ei ole koskaan tarvinnut täyttää uudelleen.
Laputhan tietenkin täytetään hyvissä ajoin ja säilytetään ensimmäiset puoli vuotta työpöydällä päällimmäisenä, kunnes sitten laitetaan hyvään talteen. Etteivät katoa.
Eivät katoa - kotoa.
Kesälomamuistot on jokavuotinen projekti... Kuusi vuotta meillä on tällaista tehtävää tehty eri muodoissaan ja ahdistus ei vain hellitä. Kaverit käy ulkomailla yms. niin omillekin pitää keksiä jotain hienoa ihan vain koulun vuoksi... Muutoin meillä syötäisiin jätskiä ja mansikoita, käytäisiin uimassa jne. Vertailu kesälomista on pahempi kuin joululahjoista (ja jokainen äiti-ihminen voi arvata, että niitä vertaillaan...)
VastaaPoistaOnpa ahdistava skenaario. Itse murehdin lähinnä, että muistoja ruvetaan keräämään sitten elokuun 11., mutta että koulua varten pitää tuunata kesälomaa... Ehkä asia kannattaisi ottaa ihan puheeksi koulussa, koska tuskin mitään hyvää tarkoitusperää palvelee tuollainen kisailu. Ja mikäs sen paremman loman tekee kuin uiminen ja jäätelö, kysyn minä! (Ja vastaankin: ei mikään :))
PoistaMukavaa kesälomaa!
Meillä kerätään melkein joka viikonlopusta kuvia ja kertomuksia koulun vihkoon, eli vähintään kerran kuussa printtaillaan yömyöhällä ja koetetaan aamulla ratikassa saada luettavaa tekstiä kuvien viereen, että edes joskus olisi jotain...
VastaaPoistaUuh, tunnen tuskasi! Vaikka mahtavaahan se on, että joku ulkoinen pakottaa tällaiseen muistojen keräilyyn. Muutenhan sitä ei todellakaan tee...
Poista