keskiviikko 13. elokuuta 2014

Yhtä perhettä

Suomessa on olemassa sukunimilaki. Sen toisessa pykälässä sanotaan näin:
"Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen sukunimi.

Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä. Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on."
Lukekaapa tuo viimeinen virke vielä toisen kerran, ja kuulkaa sitten tarina. On pariskunta, oikein rekisteröitynyt pariskunta, jolla on yksi lapsi yhteisessä huollossa, perheen sisäisen adoption virallistamana. Syntyy toinen lapsi, eli täytetään paperit samalle sukunimelle kuin mitä sisaruksellakin on - tämähän on selkeä tapaus, eikö?

Kun lapselle ei ala kuulua Kela-korttia, ryhtyy vanhempi kysymään maistraatista miksi lasta ei ole viety väestörekisteriin.

- No me ollaankin tätä tapausta täällä vähän ihmetelty...

Käy ilmi, että pariskunnan toisen osapuolen synnyttämälle lapselle ei voida antaa sisaruksen nimeä, koska sisäinen adoptio kyseisestä lapsesta ei ole selvä. Perheen sisäistä adpotioprosessia ei taas voida viedä eteenpäin ilman lapsen virkatodistusta, jota varten lapsen luonnollisesti pitää olla kirjattu väestörekisteriin. Jonne tätä ei voida halutulla nimellä viedä, koska sisäistä adpotiota ei ole tehty.

Jep.

Erikoisen vivahteen tarinaan tuo, että perheen ensimmäisen lapsen kohdalla sisäinen adoptio sujui jouhevasti - ja vailla virkatodistuksia - Turun kaupungin sosiaalitoimen lastensuojelutyöntekijän laatimana. Vuonna 2014 Turun kaupunki on kuitenkin ostanut adoptioneuvonnan Pelastakaa Lapset ry:ltä, jonka lomakkeisiin samaa sukupuolta olevan parin perheen sisäinen adoptio tuntuu mahtuvan huonosti.

Pelastakaa Lapset ry kannattaa virallisessa kannanotossaan tasa-arvoista avioliittolakia, "koska se takaa yhdenvertaisen kohtelun riippumatta sukupuolisesta suuntautumisesta." Kuitenkin se omilla käytännöillään estää mahdollisimman yhdenvertaisen kohtelun toteutumista nykyisten lakien puitteissa.

Kun mieheni tunnusti synnyttämäni lapsen isyyden, lastenvalvoja ei kysynyt hänen tulotiedoistaan eikä terveydentilastaan; on vastoin yhdenvertaisen kohtelun ideaalia, että samaa sukupuolta olevan perheen toinen vanhempi joutuu tällaisen tarkastelun alle. Kaikki kohtuuden rajat ylittyvät siinä kohtaa kun yhdessä osoitteessa asuvan pariskunnan kaksi lasta saavat eri sukunimen, koska

- Ettehän nyt ihan tarkkaan ottaen ole samaa perhettä.

Tämän vuoksi tarvitaan tasa-arvoinen avioliittolaki. Nyt.

14 kommenttia:

  1. Auts. Tällainen vääntö ja ihmisten ajan tuhlaaminen itsestäänselvissä asioissa on kyllä raivostuttavaa - ja loukkaavaa.

    VastaaPoista
  2. Voi nyt perkele mitä sakkia siellä Pelastakaalapsetissa istuu.

    VastaaPoista
  3. Mun kommentti ois ollut "voi nyt saatana", mutta Liina vei sanat suusta. Uskomatonta.

    VastaaPoista
  4. Miksi tästä elämisestä on tehty niin järkyttävän vaikeeta? Suomen byrokraatit on ebolan tasoinen piina.

    VastaaPoista
  5. "Ettehän nyt ihan tarkkaan ottaen ole samaa perhettä"

    Mitvit?

    Voijumalauta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ^Komppaan. Eivoiymmärtää....! *pöyristynyt*

      Poista
  6. Niin, perhe on kyllä aika suhteellinen käsite. Mun isovanhemmat on eronneet joskus ehkä 1970-luvun alussa, ja mun ihanista ihanin vaari oli teknisesti tarkasteltuna mun vaaripuoli. Kyllä oli ihan kokonainen kuulkaa, ja taatusti istuttiin hautajaisissa eturivissä, perhettä kun oltiin. Ei verisukulaisia, mutta niin tärkeitä toisillemme, etten tainnut ennen kuin joskus parikymppisenä edes tajuta tätä asiantolaa. Mulla nyt vaan sattui olemaan kolme isoisää.

    Voisin kuvitella, että äiti on lapselle äiti ja isä isä, ihan siitä riippumatta, keneltä se on geeninsä perinyt. Aaaagh.

    VastaaPoista
  7. Mua rupesi kiinnostamaan, että onko näillä lapsilla siis eri biologinen äiti ja siksi tämä nimiasia menisi siten, että lapsille tulisi eri nimi? Voisko sen sukunimen sitten muuttaa samaksi, kun sisäinen adoption on selvä? Ei mitenkään että sen näin pitäisi mennä, mutta mielenkiinnosta vain. Sanoisin kuitenkin, että maailmassa on selkeästi virhe. Taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, perheessä on kaksi äitiä ja molemmat synnyttäneet yhden lapsen. Ja kyllä, nimen voisi vaihtaa sisäisen adpotion jälkeen, mutta entinen sukunimi jää varmasti kummittelemaan virallisiin tietoihin. (Korpela ent. Vienonen). Pari oli jopa valmis ottamaan itse yhteisen sukunimen, jotta lapsille tulisi sama nimi (eikä niin että mun lapsi ja sun lapsi), mutta tuota lakipykälää tuijottamalla saivat ymmärrettävästi sen käsityksen, että se ei ole tarpeen...

      Poista
  8. Mut aika karua myös tietysti se, että Pelastakaa lapset, joka nyt duunailee noita adoptioita ihan enemmänkin, on sitä mieltä, että adoptoitu lapsi nyt vaan ei ihan tarkkaan ottaen ole samaa perhettä adoptiovanhempiensa kanssa. Saako sitä nyt ihan kaikenlaisia sammakoita päästellä suustaan, kysyn vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kukkanen menee kyllä maistraatin piikkiin. Pelastakaa Lapset omalla toiminnallaan aiheuttaa vain sen, että tarinan perhe ei ole viranomaisteknisesti riittävän perhettä.

      Poista
  9. Kiitos kanssatuohtumuksesta! Mä olen tästä sinänsä pienestä tapauksesta jotenkin perinjuurin pöyristynyt, että miten perustavanlaatuisilla tasoilla samaa sukupuolta olevia perheitä yhä tänä päivänä syrjitään. Kiinnostaisi myös kovasti, että mikä on (kaiketi alunperin kansainvälisiin adpotioihin perehtyneen) Pelastakaa Lapset ry:n perustelu ja selitys toimintamalleilleen. Twitterissä heitä jo vähän hätyyttelin, mutta eivät ainakaan ainakaan vielä ole mitään vastanneet...

    VastaaPoista
  10. Voi että pistää kiehumaan moinen.. :(

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...