sunnuntai 2. elokuuta 2015

Lähiöarvonnan lopputulema

Pohdin taannoin täälläkin asuinpaikan valinnan ongelmallisuutta, mikä sai ilahduttavan paljon vastakaikua. Sittemmin tajusimme alkuperäisen kysymyksenasettelumme mahdottomaksi: että (ristiriitaisine toiveinemme) lukitsisimme tulevan asuinalueen, ja hankkisimme vuokra-asunnon sieltä, mistä tulevaisuudessa haluaisimme ostaa. Sen sijaan hankimme vuokra-asunnon sieltä, missä sellainen oli tarjolla, ja - kas kummaa - nyt haaveilemme jäävämme näille seuduille pysyvästi.

Nähtäväksi jää.

Mutta nyt on hyvä. Todisteeksi kerron tähän tarinan eräästä henkilöstä, ja vaikka ei nykyään olekaan väliä ovatko kerrotut tarinat tosia, tämä on.

Erään henkilön vaimo oli suunnitellut mökkiviikonlopun ystävien kesken, ja sopinut lastenhoidon Turkuun, mutta tämä ottikin ja meni sairastumaan semminkin viheliäiseen flunssaan, että mökkeily oli peruttava. Ja tällä vaimolla oli siksi empaattiset vanhemmat, että ehdottivat muun perheen Turkuun matkustamista, jotta tämä saisi lepäillä flunssaansa rauhassa. Eräs henkilö nokitti tarjousta viemällä lapset Turkuun ja palaamalla itse kotiin.

Viikonloppu ilman lapsia. Ilman etukäteen suunniteltua ohjelmaa. No flunssassa mutta. Uskallan olettaa teidän ymmärtävän tilanteen aiheuttaman hämmennyksen eräässä henkilössä ja hänen vaimossaan.

Vaimo lepäili urheasti, kuunteli äänikirjaa ja neuloi sohvalla maaten, karsi, järjesti, nimikoi ja aakkosti lasten vaatekaapit. Ja totesi itsensä sen verran kelpoiseksi lauantai-iltaan mennessä, että henkilöt päättivät lähteä elokuviin. Uskoisin, etten valehtele, jos sanon, että toista kertaa kahden sitten vuoden 2008. Ja jos valehtelen, sillähän ei ollut niin väliä. Näin nämä asiat koetaan.

Elokuvan (jonka aikana flunssa luonnollisesti päivittyi hakkaavaksi yskäksi) jälkeen henkilöt astuivat metroon, nousivat ylös Sörnäisissä keskelle Kallio Block Partyja ja Atomirotan keikkaa, totesivat itsensä nälkäisiksi ja eksyivät matkalla falafel-paikkaan helmeen nimeltä Kombo, joka tarjosi herkullisia tapas-annoksia sekä vallilalaisen pienpanimon kuuleman mukaan edellisenä iltana pullottamaa IPA:a. Pullotuserästä 001. Henkilöt tunsivat itsensä erityisiksi.

Kurvi.
- Tätä ei saa Espoossa, totesi eräs henkilö.

Eikä viitannut (vain) olueen.

12 kommenttia:

  1. Ollaan Kurvailtu eilen samoissa geimeissä :) tosin Atomirotan aikana oltiin jo kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän siellä näytti olevan lähitienoiden asukkaat aika lailla täysilukuisesti :D Ja hyvä niin!

      Poista
  2. Oho, mekin oltiin tuolla, tosin rauhaisasti kuopuksen kanssa. Katri Valan puiston takamailta löytyi ihan uusi leikkipaikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua melkein (huomaa vahva painotus sanalla melkein) harmitti, ettei lapset ollut kotona, että olisi tsekannut festarin lapsiohjelman... Ja leikkipuistojen osalta olen ollut huono lähituristi - ollaan jämähdetty niihin muutamaan tutuimpaan, vaikka hienoja puistoja olisi varmasti lähellä monia. Tämä korvan taakse, kiitos!

      Poista
  3. Tuo lausuma on niin totta. Helsinki on erityinen <3 (jo se että täällä on leikkipuistoja joka kulmalla ja ilmainen puistoruokailu). Erityisen ihana Helsinki on kesällä Kallio-Alppila akselilla seilatessa (meidän perhe harvoin matkaa pois omilta ihanilta kulmilta länsi-Helsingistä, keskustaan vain pakosta (turistit, äh) mutta Kallion suunnalle ihan siitä ilosta että tuntuu kuin ois ulkomailla ja harmittelee että turhan harvoin tulee lähdettyä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puistoruokailu! Puistoruokailu!!! Se on jotain ihan käsittämättömän hienoa - olkoonkin, että ehdittiin sinne tänä kesänä vain noin kuusi kertaa. Mutta se on kuusi ateriaa vähemmän tämän äiti-ihmisen laittamana, ja se on aina juhlaa se.

      Ja kuten jo yllä totesin, kotiseutumatkailua saisi harrastaa kyllä enemmänkin. Ja niissä tapahtumissa käydä - vaikka pelkkä mahdollisuuskin toki jo parantaa elämänlaatua.

      Poista
  4. Helsinki on paras! Ainakin minä olen valmis asumaan vähän ahtaammin, jotta palvelut on lähellä ja kulkuyhteydet toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Paitsi, että kyllä Turku on paras! :D Tai siis Turku oli paras, nyt (taas) Helsinki on paras. Ja koko jutun pointtihan oli siinä, että se oli Suurmetsuri joka haikaili Espoon korpiin, mutta nauttii nyt yhtä lailla tästä kaupunkiasumisesta. Ja se on mahtavaa.

      Ainoa ongelma on, että me emme tunnu olevan valmiita asumaan kovinkaan ahtaasti, joten finanssipuolella saattaa tulla vähän haasteita, kunhan ostamista ruvetaan suunnittelemaan... Siihen asti nautitaan!

      Poista
  5. Vaikka emme onnistu kohtaamaan enää elokuussa niin onneksi etäisyys ei ole enää kovin suuri :). Helsinki on ihana, nämä yölliset pyöräilyt töihin ja takaisin lisäävät kotiseuturakkautta, ja voih, pian voimme vaikka puistoilla siellä tai täällä päin, olemmehan ainakin henkisesti suunnilleen naapureita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työmatkapyöräily, toden totta, on elämän kohokohtia tällä hetkellä! Tosin niin on päivät niiden ympärillä. Pelkkää kohokohtaa :D

      Ja joo, yritetään nyt nähdä kunhan palaatte maahan!

      Poista
  6. Tervetuloa näille kulmille! Ovat aika parhaat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On! (Niinkuin monet muutkin, mutta on!)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...