Suppilovahvero-kurpitsalasagne

Tein vihdoin sen lasagnen, ja pääsen aloittamaan urani ruokabloggaajana. Eli olkaatten hyvä, seuraa

Täti-ihmisen Suppilovahvero-kurpitsalasagne

suppilovahveroita runsaasti
kurpitsaa vähän vähemmän
1 tlk tomaattimurskaa
1 valkosipulinkynsi
1 punasipuli
suolaa
mustapippuria

Suppilovahverot oli tällä kertaa valmiiksi paistettu, kun käsittelin äitini mökkisaaliin jo edellisenä päivänä. (Vanhemmillani on pakastin täynnä, ei mahdu enää sieniä. Voi voi.) Samoin kurpitsan olin keitellyt välittömästi lyhtyprojektin jälkeen. Se odotteli siis viikon verran jääkaapissa, mutta ei ollut ainakaan näkyvästi kärsinyt.

Paista sipulit ja valkosipuli (voissa), lisää joukkoon sienet (leikitään vaikka että 3 dl paistettuna), kurpitsat (1,5dl) ja tomaattimurska. Sitten mausteet ja keitellään hetki kasaan.

Juustokastike meni ihan paketin ohjeella

50g voita
1 dl jauhoja
1 l maitoa
200 g juustoraastetta (Emmental)
mustapippuria (sen verran varioin)

Sulatettuun voihin sekoitetaan jauhot. Maito sekoitetaan hiljalleen joukkoon ja lopuksi juustoraaste. Kokemukseni mukaan tätä jää aina yli, eli n. 8 dl maitoa riittäisi isoon uunivuokaan.

Ladotaan voideltuun vuokaan kerroksittain (pohjalle sienikastike, sitten juustokastike, sitten lasagnelevyt). Päälimmäiseksi kerrokseksi juustokastike ja sen päälle vielä juustoraastetta. Paistetaan 175-asteisen uunin alatasolla n. 50 minuuttia.

Laitoin oikein basilikan kuvausrekvisiitaksi. Mutta vaikea lasagnea olisi saada huonolta näyttämään.

Koska olette vain minun sanani varassa, joku voisi kuvitella, että kehuskelen tekeleitäni lopputuloksesta riippumatta. Olen kuitenkin rehellinen ihminen, ja siksi minun on sanottava, että aivan älyttömän hyvää! Paras kasvislasagneni ikinä. Kurpitsa toi mehevyyttä, mutta ei hallinnut. Nyt vaan mietin saakohan sitä vähän kätevämmässä pakkauskoossa kuin 7 kilon mötiköinä. Koska tätä voisi tehdä toistekin.