perjantai 25. lokakuuta 2013

Vauvavuoden taitekohta

Kuukaudessa ehtii muuttua paljon.

Kuukausi sitten aloitin kiinteän ravinnon vauvalle, heti neljällä aterialla päivässä. Muutos: vauva ei kitise jatkuvasti, syöttövälit pitenivät ja vauva alkoi viihtyä pidempiä aikoja omissa touhuissaan. Se ei ole siis jatkuvasti nälkäinen!

Vauva syö myös tuttipullosta. Muutos: minun poistumissäteeni kasvoi monella tunnilla. Ja mies voi nukuttaa vauvan!

Lapsi on tehostanut ryömintää, noussut konttausasentoon ja istumaan. Muutos: vauva viihdyttää itseään ryömimällä ahtaisiin paikkoihin ja leikkii pitkiäkin aikoja leluja paukuttaen ja roskia ja paperia syöden. Vauvan voi myös istuttaa samaan pöytään muiden kanssa (josta muutos: teleskooppikäsi löytää, syö tahi kaataa kaiken puolen metrin säteellä tuolistaan) ja vaunuissa voi nostaa selkänojaa pystympään (josta muutos: liikkuessa on muitakin moodeja kuin uni ja huuto, eikä vauvaa tarvitse enää kantaa yhtä paljoa kuin ennen).

Olen alkanut nukuttaa vauvaa pinnasänkyyn. Muutos: vauva ei pääse putoamaan sängystä, joten vapaudun itse kauemmas ensimmäisen unipätkän aikana. Ja ensimmäinen yösyöttö on vasta kahdeltatoista - ei kymmeneltä. Loppuyön suhteen ei suuria muutoksia.

Puolen vuoden tilastollinen tahi kuvitteellinen raja lapsen immuniteettisuojassa täyttyi. Muutos: ensimmäinen silmä- ja korvatulehdus.

Vauva on saanut kaksi hammasta. Muutos: vauvalla on kaksi hammasta.

Yhdessä kuussa niin paljon vähemmän pikkuvauva. Puoliksi jo taapero.

Vauvasta on kadonnut jo puolet.

10 kommenttia:

  1. Toi kuva on jotenkin, tuota, liian pelottava etenkin eilen nautittuihin skumppa-annoksiin nähden. Eeeh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa. :D Jouduin odottamaan monta kuukautta, että sain edes etäisesti kuvaa liippaavan aiheen..!

      Poista
  2. Ei hitto, mä repesin tolle kuvalle kaikessa kaameudessaan. Se on kyl hei tosi spooky.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole? Mietin, että pitäisikö vauvanvaatteita myös pestä, etteivät säilyttäisi kantajansa muotoa...

      Poista
  3. Tähän voi varmaan todeta vain, että niin se aika kuluu, vielähän se äsken oli mahassa tai no kohtahan on jo lakkiaiset. Mutta on se aina yhtä hämmentävää. Ja millaista se noille pikkuihmisille itselleen mahtaa olla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mäkin joskus mietin: että millaisia ovat nämä päivät sen vauvan näkövinkkelistä. Että jos se kelaakin uusia juttuja sellaisella Bruce Willisin ajatusäänellä...

      Poista
  4. Mäkin säikähdin tuota kuvaa! Ja sitten repesin nauramaan. :D

    VastaaPoista
  5. Tuosta kuvasta minäkin meinasin... Voisitkohan kertoa mitä se esittää? Tai muuten en ehkä saa unta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelen, LQ, jos vein yöunesi - vieläpä kellon siirron lisäksi!

      Kuva on siis lavastamaton asetelma erään kahvilan vessan lattialta, johon viskasin vauvan alaosaston vaihtaessani vaippaa vauva sylissä (so. ei hoitotasoa käytössä). Ja ei, niin kiire ei ole edes sylissä vaippaa vaihtaessa ettei tällaisen housukonstellaation tapahtuessa kaivaisi kameraa esiin :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...