Yli vuosi sitten tuskailin täällä tulevaisuudensuunnitelmiemme epämääräisyyttä. Pian tuon jälkeen mies sai töitä Helsingistä sekä postdoc-paikan Kiinasta. Luulin ensinmainitun vastaanottamisen sulkevan pois jälkimmäisen, mutta Kiinan pestin toteutumisessa olikin joustoa. Ja loppukeväästä kävi ilmi, että voimme sekä syödä että säästää: jos lähtisimme Kiinaan, miehen työ Helsingissä jatkuisi sen jälkeen.
Minä, joka haluaisin sementöidä kaiken hyvissä ajoin kalenteriin, olen joutunut oppimaan aivan uudenlaista huolettomuutta. Ehkä muutetaan, ehkä ei. Viime syksynä juoksimme asuntonäytöissä Helsingissä. Kunnes lopetimme. Nyt keväällä laitoimme kovalla tohinalla asuntomme myyntiin. Ja otimme sen yhden näytön jälkeen pois. Katsotaan nyt.
Meistä huolettomampi, mies, on pitänyt Kiinaan lähtöä jo pitkään faktana, mutta minä olen halunnut ajatella, että ehkä ja kenties. En usko, ennen kuin näen viisumin passissani. Nyt lähtö on sovittu miehen työnantajan kanssa, työsopimus Wuhanin yliopistoon pilkistää tärkeiden papereiden laatikosta ja kahdelle vanhimmalle lapselle on varattu päiväkotipaikat yliopiston päiväkodista.
 |
| Työhönottoterveystodistuksessa kysyttiin kaikki normivaivat. |
Pikku hiljaa pitää kai minunkin hyväksyä: olemme lähdössä ensi vuodeksi Kiinaan. Kolmen kuukauden kuluttua.
Seuraavaksi pitää kai kertoa lapsille.
Mahtavaa! Ei ehkä eka asia, mistä tulee mieleen haaveilla, kun perhettä perustaa: "ja sit nää muuttas Kiinaan"...
VastaaPoistaNo enpä tiedä... ;) Tai ei Kiinaan muutto ole kyllä haavelistallani ollut, Brasiliaan tai New Yorkiin ehkä joo. Lapsiperhearki on sitten kuitenkin hionut enimmät kulmat moisista haaveista - tuntuu niin työläältä. Onneksi nyt on pakko. :D
PoistaMun mielestä sä olet silti epätodellisen zen asian suhteen :D.
VastaaPoistaHahaa, ehkä kirjallisessa muodossa. Epäzenini on niin jäsentymätöntä, ettei se tule ulos lainkaan :D
PoistaVoi miten jännää! Ja ihan mahtavaa! Ja kaikkea muuta. Onnittelut miehelle paikasta ja tsempit koko jengille kaikkeen uuteen.
VastaaPoistaKiitos ja kiitos! <3 Tsemppejä tässä varmasti vielä kaivataan.
PoistaHui. Hurjaa. Onnea matkaan, ja lapsille kertomiseen. Eipä varmaan ole ainakaan mikään tavanomainen vuosi edessä. -Heidi
VastaaPoistaKieltämättä tuo lapsille kertominen jännittää aika lailla - etenkin esikoisen osalta... Mutta ei tosiaan liene ihan normivuosi. Mikä on hauskaa; varmasti myös lapsille, kunhan niin pitkälle eletään :D
PoistaMä sanon että WAU!
VastaaPoistaYläpeukku WAU:lle :)
PoistaKai vitsinä vastasitte lomakkeen kysymyksiin, että "ei"? :D
VastaaPoistaItsekkäistä syistä edelleen paheksun. Turusta voin elätellä sellaista illuusiota, että voin piipahtaa koska vain.
Epäitsekkäistä syistä: jeah. Hyvin te vedätte.
Lääkäri tuon lomakkeen täyttää, mutta toivon kyllä, että ihan vakavissaan vastaa "ei". Tuota "mental confusion"ia kyllä itse koen päivittäin - onneksi lomaketta ei minun osaltani tarvitse täyttää :D
PoistaJa niin, vielä on kesää jäljellä: koskas piipahdat? :)
Oho! Onpa jännää!! Tsemppiä ja paljon zeniä!
VastaaPoistaNo on :) Kiitos!
PoistaHei mieletöntä! Onnea seikkailuun!!! Olin ajat sitten opiskelijavaihdossa hetken aikaa Kiinassa, se oli hyvin erityistä aikaa.
VastaaPoistaLähes poikkeuksetta kaikki tutut on olleet myytyjä Kiinan viisitin jälkeen. Odotan tosi mielenkiinnolla, koska moni asia myös mietityttää. Mielelläni kuulen joskus tarkempia muistoja :)
PoistaKiina on todennäköisesti muuttunut enemmän kuin minä, vaikka opiskeluajoista on tovi vierähtänyt. Lihavaksi mieheksi mua usein sanoivat, se vähän ärsytti. Lyhyt tukka oudoksutti kansaa. Aivan törkeän hyvää safkaa. Ihmismassat ja ilmansaasteet ajoittain ahdisti. Xianissa ei näkynyt 5 kk aikana sininen taivas kuin pari kertaa. Opiskelkaa ahkerasti kiinaa, sillä tavalla saa huimasti enemmän irti! Ja kerro, jos opit lausumaan"juna-asema" sanan. Viimeisenä päivänä piti se vielä elehtiä taksikuskille, kun ei ymmärtänyt!
Poista"Lihavaksi mieheksi", muahahaa :D (Anteeksi.) Nauran, koska sama kohtalo on mulla mitä ilmeisimmin edessä. Lyhyttukkainen nainen taitaa tosiaan olla aika länsi-eurooppalainen ilmiö. (Ei todellakaan tipu siellä Latinalaisessa Amerikassakaan mukisematta.)
PoistaVähän harmittaa, kun olin niin epäileväinen lähdön suhteen, etten hommannut itseäni Kiinan kurssille viime keväänä. Täytyy tosiaan siellä heti koittaa päästä!
Yksi tuttu lapsiperhe joskus pohdiskeli: "Mies haluaisi lähteä Costa Ricasn opiskelijavaihtoon. Mä sanoin sille, että hullu, eihän sinne voi kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa lähteä! Mut mä ajattelin, että jos lähdettäis Kiinaan."
VastaaPoistaKomppaan Liinaa epäitsekkäästi ja itsekkäästi. Vähänks ootte reippaita! Me voitais yrittää olla niin reippaita, että tultais tervehtimään.
Hehee, musta Costa Rica olis kyllä tosi kiva vaihtoehto myös! :D Ehkä siksi, että diggaan lämpimästä ja lattareista - Kiina on minusta monella tapaa eksoottisempi vaihtoehto.
PoistaJa tervetuloa! Oikeasti. Kotoisassa kolmiossamme tuskin voimme ketään majoittaa, mutta kampusalueella lähellämme on kuulemma edukas hotelli :)
No huh! Vau! Toivottavasti jatkat bloggaamista!
VastaaPoistaKiva kun sanoit noin, ja varmasti jatkan! Eihän mulla siellä ole ensimmäistäkään muista harrastuksistani, ja ihmeteltävää arjen takaa varmasti riittää :D
PoistaLähtö saattaa kyllä tuoda muutoksia blogikuvioihin. Mutta siitä lisää sitten myöhemmin, right? ;)
Mahtavaa :)!
Poista