Se on kuulkaa loma [miehellä siis tietenkin, kotiäiti huom.] ja minä olen siivonnut. Luulin sen olevan hullua, mutta onkin näemmä kuvio. Itselleni selittelen, että koen myöhennettyä pesänrakennusta, koska raskausaikana oli niin kiire, ettei joutanut. Mutta taidankin olla lomasiivoaja, apua!
Aiemmin tapahtunutta: mies sai jatkoa työsuhteelleen vuoden loppuun asti. Tästä seuraa, että emme ole lähdössä ulkomaille (ainakaan ennen vuodenvaihdetta), emmekä työsuhteen lyhykäisyyden ansiosta ole myöskään muuttamassa isompaan. Uskotteko, että on ihanaa kun tulevaisuushorisontti keikkuu aina jossain puolen vuoden tuntumissa?
Mutta niin, emme siis ole muuttamassa, joten päätin, että puoli vuotta sohvan takana odottaneet taulut voi laittaa seinille. Hääkuva oli odottanut puolitoista, joten uusin myös makkarin seinän valokuvakollaasin. (Joka on seuraavaan linkoukseen saakka ihan sikamakea, kuten saatte nyt päissänne kuvitella.) Kun sitten ripustus oli uusittu, oli teoreettisesti niin kivan näköistä, että piti alkaa siivota, jotta teoria pääsisi materialisoitumaan.
Enkä tehnyt mitään pikaista romujen piilotusta, vaan päinvastoin - arkistoin ja hävitin tavaroita romujenpiilotuskohteista! Työpöydästä näkyy pinta!
Lastenhuoneen sisustuksessa edettiin jälleen kädestä suuhun -periaatteella, eli hain yhden hyllyn lisää ikealaista. Ahdasta tulee yhä pinnasängyn ilmestyessä huoneeseen, mutta hetkeksi saatiin parannettua huoneen toimivuuta. Eli sielläkin näkyy vaakapintoja: lattia!
Olen kuullut juttua, että lomalla pitäisi tehdä asioita joista tykkää, mutta minä teen näemmä kaikkea muuta - Ikean lisäksi kävin nimittäin myös paikallisessa ostoshelvetissä ja suoritin isommille lapsille syyshaalarit ja kurahousut ja itselleni bikinit. (Esikoinen on jotenkin mystisesti selvinnyt haalareilla kokoa 86 ja 104, joten siltä väliltä piti hankkia nyt keskimmäiselle. Seliselittelee.)
Kaikessa tässä aikaansaavuudessani sain myös vihdoin nakutettua Torille ne virheostosrattaat, jotka ovat painaneet mieltäni aika lailla. Ja menivätkin kaupaksi toisena päivänä - ostohintaan. Mikä puhdistava tunne! Nyt sitten pitäisi tutkailla sisintäni, että tarvitsinko oikeasti matka- vai juoksurattaita, ja palata hankintoihin vähän paremmin varustautuneena myöhemmin.
Tämän postauksen aikana tapahtunutta: mies lähtee lenkille ja ohimennen huomauttaa, että se on sitten ensi viikolla viimeinen lomaviikko. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset puhuvat tällaisista asioista, mutta minä olin kuvitellut miehen olevan lomalla koko heinäkuun. Kuulemma kolme viikkoa riittää, on töitä.
Toisten miehet joutuvat perumaan lomia työnantajan vaatimuksista. Minun mieheni hoitaa orjapiiskuroinnin ihan itse.
Taisivat olla siivoukseen käytetyt lomapäivät virhe sittenkin.
Tiedätkö, mä taidan olla hullu. Siinä mielessä, että siivous ja etenkin romujen läpikäynti ja poisheittäminen on musta KIVAA. Mä käytän siihen ihan mielelläni sitä vähää vapaa-aikaa, mitä mulla on. Nyt vähän harmittelen sitä, että vatsa on kovasti siivoamisen tiellä enkä jaksa. Eikä tämä ole edes (pelkästään) pesänrakennusta, vaan mä oon oikeasti tällainen. Apua?
VastaaPoistaIkea on kyllä kamala paikka, sen minäkin myönnän.
Mä luulen, että sinä olet vain hyvän äitiyden ja kodinhengettären henkilöitymä pitkine pinnoinesi ja siivoushaluinesi :)
PoistaMä vihaan eniten kyllä sitä päivittäistä siivoamista, jonka tulokset katoavat minuutissa. Sellaiseen "nytpä tarkistan kynälaatikon kaikkien kynien toimivuuden" -tyyppisiin projekteihin saatan innostua; tulos kun on jollain tapaa näkyvämpi...
Ei kun kyllä mä taidan olla vähän sekaisin :) Jokin kontrollifriikkiyden ilmentymä tuo maaninen siivoaminen.
PoistaMutta kyllä mäkin eniten tykkään kynälaatikko-projekteista (mikä muuten pitäisi saada tehtyä ja onnistunee tällä vatsalla...), koska tulos kestää pitkään. Toisin kuin vaikka keittiön lattian jynssääminen, joka kestää siihen seuraavaan ruokailuun. Tai tuurilla sitä seuraavaan.
Hahhah, ihan hyvä saada toi toinenkin näkökulma asiaan. :) Tosin mua ei enää edes niin vituta, koska tänään on perjantai ja mies tulee illalla ja tuo mun nettialeostospaketit (monikossa! eikä yhtään lastenvaatetta, vaan asioita vain mulle!) ja Ilosaareen luvataan aurinkoa ja huomenna meen sinne ja viikon päästä lennetään Ranskaan! Huutomerkki!
VastaaPoista(Selvennykseksi vielä, että toki miehen tulo sinälläänkin on ilonaihe, eikä vaan se että se tuo ne paketit. Mut on ne kuitenkin plussaa nekin.)
Ooh, Ilosaarirock! Olen isosti kade! Tosin mahtaisinko enää osata festareilla ollakaan - Ruisrockia ei lasketa kun siellä voi tilata kuoharia kuoharilaseista. Jotenkin olen oppinut festarielämän eri merkityksessä aikoinaan...
PoistaJa hyvä ettei vituta! Turhaahaan siihen on energiaa hukata jos ei tilanteelle mitään voi... Eli ihanaa lomanjatkoa!
Mun täytyy myöntää, että en oo ikinä ollut mikään festari-ihminen. Mut koskaan ei ole myöhäistä aloittaa! Etenkin kun yöpyminen tapahtuu ystävän siistissä rivitalossa lämpimine suihkuineen ja puhtaine lakanoineen.
PoistaJa kiitos, sitä samaa sinne! Niin kauan kuin sitä kestää. :)
Mulle romujen järjestäminen ja lajittelu on kyllä tosi ylivoimaista. Huomattavasti mieluummin kuuraan lattiaa polvillani kuin koetan saada sitä lattiapinta-alaa ensin näkyviin. Eli hatunnosto täältä.
VastaaPoistaKiitän. Glooriaa tällä postauksella haettiinkin.
PoistaMunkin mies hoitaa orjapiiskuroinnin ihan itse. Hän on tehnyt lomalla joka päivä töitä. Tutkijoilla ei kuulemma ole lomia...
VastaaPoistaToi on niin hanurista - jos sanon lievästi. Toki itsekin tunnen tutkijan paineet, mutta musta perheellisillä on vastuunsa myös perheen suuntaan, jos ei sitten omasta levostaan välittäisikään.
PoistaNo, kolme viikkoa on siis mun mies ollut ihan kokonaan lomalla ja neuvotellaan nyt jonkinlaisesta osittaislomailusta vähän pidempään. Eli kaipa sitten tämä on jo ihan kohtuuhyvä tulos tutkijamieheltä... :/
Tämä sai kyllä omatunnon soimaamaan. Täällä se on tutkijaäiti joka jätti ihan oman orjapiiskurointinsa takia lomansa pitämättä. Mutta perheen hyvinvoinnilla minä selitän tämän lomattomuuteni, tarkoitus olisi että tämä raataminen onnistuessaan toisi vapautuksen niistä mainitsemistasi puolenvuoden aikahorisonteista...
PoistaSaat Anonyymi anteeksi hyvien tarkoitusperiesi vuoksi :D Ja, kuten sanoin, ymmärrän hyvin, että tulee tilanteita, jolloin lomista on joustettava. On vain vaarana, että tästä tulee sääntö eikä poikkeus - koska onhan se niinkin, että aina on joku deadline tulossa...
PoistaMeillä lomaneuvottelut kääntyivät lopulta niin, että loma jatkuu. Eli olen tyytyväinen :)
Toivottavasti sinun työsi tuottaa haluttua tulosta, eikä perheesi ole turhan mutrullaan!
Meillä tuosta ohimennen heitetystä kommentista tulisi sanomista, mutta toisaalta, meillä mies on vakaasti sitä mieltä, että loma on ihmisen parasta aikaa (ja kyllä mulle vaan passaa, että se on lomalla, maailma on paljon parempi kun mies on lomalla vaikkei itse olisikaan) niin, että ei meillä tuollaiseen tilanteeseen ehkä edes päädyttäisi kuin lobotomian yhteydessä.
VastaaPoistaNo, toisaalta mekin siivotaan lomalla. Haluaisin sanoa, että yhdessä, mutta mies siivoaa enemmän, sillä vain hän osaa tehdä sen oikein, ja homma päättyi siihen, että tuli sanomista.
Itsekkäästi olen jotenkin tyytyväinen, ettette muuta Kiinaan ihan tässä justiinsa.
No en minäkään mitään erityisen ilahtuneita kommentteja antanut, mutta toisaalta en jaksanut riidelläkään. Sillä kun olisin saavuttanut riidan ja ihan yhtä pitkän loman.
PoistaOlen yrittänyt miehelle selittää, että normaalit ihmiset pyrkivät maksimoimaan lomansa pituuden, eivät minimoimaan, mutta kenties vain hänen omistautumisellaan pärjää tällä alalla... Tai jotain.
Ja kiitos, vaikka en nähdäkseni paljon kauempana olisi Kiinassa. Eiköhän niilläkin netti ole ;)
Mä siivosin just viikon - kaikki vaatekaapit, arkistokaapin, kylppärin kaapit, eteisen lipaston jne. Pesin saunan. Vaatekeräykseen solahti kaksi jätesäkillistä parh...pahimmillaan 20 vuotta vanhaa vaatetta. En pystynyt lopettamaan lajittelua, roskiinheittoa, kierrätystä. Kun olin elänyt kaksi päivää pelkällä kahvilla ja leivällä, tajusin yksi yö että käytin KOKONAISEN VIIKON KESÄLOMASTANI SIIVOAMISEEN. Lopetin ja lähdettiin museoon ja toiseen ja ja ja ja.
VastaaPoistaTämän kaiken jälkeen menin asuntonäyttöön, sitten menimme sinne kaikki. Sitten jätimme tarjouksen, joka hyväksyttiin. Kaikki tämä neljässä tunnissa. Hups.
Teit siis muuttosiivouksen tietämättäsi etukäteen, aika hyvin! :) Ja onnea asuntokaupoista - pysyttekö samalla alueella vai tuleeko isokin muutos elämään?
PoistaKiitos! Seuraava asunsija sijaitsee pari korttelia lähempänä esikoisen koulua, joten ei tässä nyt sentään ihan hurjiksi alettu :D
PoistaMä tykkään siivota tiettyjä juttuja 3-vuotiaan kanssa vauvan ollessa nukkuessa. Tulee itselle hyvä fiilis ja lapsikin tykkää kun saa lotrata veden kanssa: terassin laudoituksen harjaus, tuulikaapin ja etuterassin pesu. Ei haittaa vaikka vettä loiskuisi miten paljon hyvänsä. Samasta syystä ikkunamme on tänä kesänä pesty ainoastaan ulkopuolelta. Harmi, etteivät nuo sadat sormenjäljet olleet sillä puolella... ;) Muuten olen hyvinkin sotkua kestävä ihminen. Pakko kai ollakin, jos mun elämää haluaa elää. Oikeasti olen siis sitä mieltä, että koirattomissa lapsiperheissä ei ole koskaan likaista. Jotain pientä sotkua ehkä, mutta kun ne karvapölypallerot puuttuvat, niin mun silmiin on aina siistiä. Tosin kaikki eivät ehkä ole myöskään olleet yhtä idiootteja kuin me ja hankkineet tummaa lattiaa...
VastaaPoistaNo joo, ikkunanpesuidea tuli lapsilta täälläkin, varmasti en olisi itse lähtenyt sitä ehdottamaan. Ja jälki oli sen mukaista, mutta ajattelin, että kaikki on kotiinpäin sillä rintamalla :D
PoistaJa koiran kanssa... En edes halua kuvitella millaisia määriä työtä ne vaativat lapsiperheessä - tai muutenkin. Mottonani on, että lapsille ei valehdella, mutta siitä että mies on allerginen aion pitää kiinni seuraavat kahdeksantoista vuotta.