keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Aseista riisuva Afrikka-kortti

Alf Rehn ruoti tänään Turun Sanomien kolumnissaan ilmiötä, jota minäkin olen pienessä päässäni hiljaa kironnut, nimittäin kahta toisistaan riippumatonta ilmiötä rinnastavia moralisoijia.
"Pohditaan vaikka tätä hevoslihajupakkaa. Ei kestänyt montaa hetkeä kunnes oikean moraalin valvojat alkoivat muistuttaa meitä miten Afrikassa lapsia kuolee nälkään – usein liittäen mukaan kuvia näistä samaisista lapsista – antaen ymmärtää, että kenelläkään ei ole oikeutta valittaa yllätyslihasta kebabissa kun on pahempiakin kriisejä."
Mielestäni nälkiintyneen afrikkalaislapsen valjastaminen tällaisen "Hei, kamoon kaverit" -tyyppisen argumentin tueksi on paitsi mautonta, myös vaarallista, koska se estää kaiken keskustelun aiheesta. Siksi minäkin olen kironnut kuvia vain hiljaa - koska mitä voi kommentoida sellaisen kuvan yhteyteen? Onhan sanomatta selvää miten eri mittakaavassa ongelmat liikkuvat.

Samanlaista tehokeinoa käytettiin somessa kiertävässä kuvassa joulun alla: rinnastettiin katkerasti itkevä valkoinen lapsi kuvatekstillä "Hän sai väärän värisen ipadin" ja jalat, joihin oli askarreltu tyhjistä vesipulloista kengät. Jos haluna oli viestittää, että kulutusjuhla on mennyt överiksi, ei siinä mitään, sen viestin allekirjoitan kyllä. Mutta tämän kuvan levittäjältä odottaisin, että on ohjannut koko perheen lahjabudjetin jonkun köyhän maan lasten kengittämiseen. Jos ei, saanko ihan vähän syyttää tekopyhyydestä?

Ja onhan niitä muitakin hyviä kaikki vasta-argumentit tappavia kaukaisia vertauksia. Kuinka usein kommenttina suomalaiseen tasa-arvokeskusteluun saa argumentin, että "Täällä sentään on naisten asiat tosi hyvin verrattuna [lisää kaukaisen maan nimi]." Tai ekopiperrykseen, että "Kiinan teollisuuden saastuttamisessa ne todelliset ongelmat ovat."

Niinpä. Ei kannata valittaa mistään, eikä ainakaan yrittää vaikuttaa mihinkään, koska aina jollain muulla on asiat huonommin. Eikä sillä niin väliä, ettei kukaan yritä vaikuttaa myöskään niihin kaukaisempiin isompiin ongelmiin.
 
PS: Siitä tasa-arvosta, kun joskus tulee ehkä napistua työn ja äitiyden yhdistämisen vaikeudesta. Hesarissa [maksumuuri] nimittäin uutisoitiin tänään* miten Yahoo haluaa vähentää etätyöntekoa. Jutussa kerrottiin, että firman toimitusjohtaja Marissa Mayer palasi töihin kaksi viikko synnytyksen jälkeen. "Hän myös ra­ken­nut­ti työ­huo­neen­sa yh­tey­teen las­ten­hoi­to­huo­neen omal­la kus­tan­nuk­sel­laan."

Että mitäs sitä oikeastaan valittamaan suomalaisena työssäkäyvänä äitinä. Right?

* Huomatkaa siis, olen lukenut kaksi sanomalehteä!

7 kommenttia:

  1. Olen niin samaa mieltä. Verenpaineeni nousee aina, kun joku perustelee "mielipiteensä" noilla keskustelun tappajilla. Ja kun oikein miettii, niin kaiken oman huonon käytöksen voi perustella noilla. Aina jossain jollain on asiat huonommin.

    VastaaPoista
  2. Prskles, bloggeri alkoi syödä kommentteja! Toivottavasti ei nyt tule useampaan kertaan.

    Niin, tuota hevosenliha vs. nälänhätä asiaa tulin komppaamaan, että olen myös tuhahdellut niille facebookissa kiertäville kuville itsekseni. Kun asioilla ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä keskenään! Se, että täällä(kin) pitää pystyä luottamaan ruoan tuottajiin ei todellakaan ole keneltäkään pois, vaan kaikkien etu ja oikeus, eikä poista tai lisää nälänhätää. Aika pelottavaa millä perusteilla ihmiset lakaisevat oikeat asiat ja ongelmat maton alle.

    VastaaPoista
  3. Eikös toi oo esim. Soinin tyypillistä retoriikkaa? Että miksi annetaan rahaa tyyliin kehitysapuun kun puolella miljoonalla olisi saatu joku reumasairaala pelastettua? Tjsp. Vaikka eihän niillä asioilla yleensä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

    (Muutenkin tekee yleensä mieli läiskiä korvalle niitä ihmisiä, joiden mielestä "muita voidaan auttaa sitten, kun täällä on kaikki asiat hyvin". Sitä päivää odotellessa. Vaikka silloinkin todennäköisesti auttamishaluttoman kädestä löytyy ihokarva, tai joku muu kaamea kriisi iskee.)

    VastaaPoista
  4. Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmisen henkilökohtaista kokemusta jostain asiasta ei todellakaan saa mitätöidä just kuvaamaasi tapaan. Esim. "mitäs sä tosta teidän noroviruksesta valitat, toiset kuolee syöpään". Kyllähän jokainen tilanteessaan suhtautuu hyvinkin subjektiivisesti siihen omaan asiaansa ja niin mielestäni saakin olla. Tietty suhteellisuudentaju on tietysti aina paikallaan, mutta toi afrikka-kortti on kyllä niin vanha ja kulunut. "Syö lautasesi tyhjäksi, Afrikassa kuolee lapsia nälkään." Ei muuten tainnut koskaaan tää lause motivoida ainakaan mua lapsena pistelemään pahaa sapuskaa naamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pätee todellakin myös henkilökohtaisella tasolla! Vaikka osoittaahan se vähän huonoa arvostelukykyä jos sille juuri syöpädiagnoosin saaneelle menee valittamaan vatsatautiaan, niin retorisena keinona toisen murheiden nollaaminen mahdollisella suuremmalla kärsimyksellä on aikamoista mitätöintiä.

      Mä luulen kyllä syyllistyneeni hyvin niistä Afrikan lapsista pienenä. En tiedä saiko se mua syömään, mutta ehkä se syövytti mieleeni tällaisen kosmisen huonon omantunnon...

      Poista
  5. Mun fb-tuttavilla kiertää juurikin tuo kuva jossa tuhistaan hevoslihakohulle nälkää riutuvan afrikkalaislapsen kuvalla... En ole noihin kommentoinut mitään, jaksa tapella tuttujen ;) Vieraille voisin jotain sanoakin ;) Mutta samaa mieltä kanssasi jutusta, tuota ipad-kuvaa en ole nähnyt, onneksi.

    VastaaPoista
  6. Olen samaa mieltä kuin pilami, jokaisen murheet on suhteellisia, ja on huonoa käytöstä mitätöidä niitä sillä, että jollain menee vieläkin huonommin. Koska aina jostain löytyy joku, jonka asiat ovat vielä kurjemmin. Ei se niin voi olla, että paha mieli saa olla vain sillä, joka on kärsinyt absoluuttisesti eniten. Tämä pätee niin yksittäisen ihmisen murheisiin, että isompiin kokonaisuuksiin.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...