lauantai 27. heinäkuuta 2013

Omaa aikaa urheillen

Taannoisen postaukseni kommenteissa Pilami totesi osuvasti, että tarkkaan säädelty lapsiperhe-elämä ei anna tilaa suunnitelluista urheiluista luistamiseen, koska uutta mahdollisuutta tuskin tulee. Omassa perhe-elämässäni olen myös huomannut, että urheiluhetki kannattaa buukata kalenteriin aina kun sieltä tyhjä paikka löytyy - koska muuten se hetki menee. Ja jotenkin tuntuu, että urheileminen on pienten lasten äidille sosiaalisesti helpoimmin hyväksytty tapa "ottaa omaa aikaa". Ainakin minun mieheltäni juoksulenkki saa myötämielisemmän vastaanoton kuin jonkun muun tyyppinen aktiviteetti. Onhan se myös helpompi toteuttaa kuin vaikka leffa tai keikka.

Tästä seuraa, että vapaa-aikani määrään suhteutettuna urheilen paljon. Enemmän kuin monina vapaampina aikoina aikuista elämääni.

Olen kuitenkin laiska haastamaan itseäni. Nyt kun olen kevyesti yrittänyt sitäkin, huomaan että se kannattaa. (Myös koska kasvattamalla ureilusuorituksiani saan enemmän vapaa-aikaa!* Nerokasta.)

Välineillä on myös väliä.

Esikoinen on käynyt nyt heinäkuun ajan uimakoulua - joka päivä maauimalassa - ja olemme jakaneet vientivuoroja. Minun vientivuorollani olen saanut uida matkaa. Ensimmäisellä kerralla uin viisisataa metriä, koska ajattelin, että enhän minä kuitenkaan jaksa sitä tonnia mitä taannoin uin. No seuraavalla kerralla ajattelin kokeilla. Seuraavaksi uin 1300 ja sitten 1600 metriä. Ehkäpä ehtisin** tunnissa jopa 1800:aan jos oikein yrittäisin.

Kävin AEL uimassa säännöllisesti enkä koskaan ikinä yrittänyt uida yli tonnia. Siinähän olisi voinut vahingossa vaikka kunto kasvaa. Kun sanoin, että huono haastamaan itseäni, niin ihan tarkoitin sitä.

Uintikokemuksesta innostuneena päätin tänään ikuisen*** kuuden kilometrin juoksuläpsyttelyni sijaan kokeilla jaksaisinko juosta tunnin. Ja jaksoin minä - itse asiassa ihan samaa vauhtia kuin aiemmat lenkkini. Taitoin 8,6 kilometriä enkä edes kuollut, eli ei kai se kymppi nyt mikään mahdoton tavoite olisi.

Täytynee asettaa siis myös aikatavoite, että saadaan mahdotonta, koska jatkuva itsensämotivoimisen tarve tässä on. Erityisen hauskaa juokseminen ei meinaan vieläkään ole.

* Vaikka en minä samoihin lukemiin pääse kuin mies, millään - ja tasa-arvoa kohtihan tässä tietysti kilvoitellaan. Heinäkuussakin se on yhden vuorokauden aikana urheillut 30 tuntia. Ja matkoineen suoritukseen saatiin menemään se aiemmassa valituksessa postauksessa mainittu neljä päivää.
** Tässä siis käytän konditionaalia, en imperfektiä turkulaisittain. Jos hämääntysitte.
*** Minähän en koskaan liioittele. Tänään oli lenkki numero 22.

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Koitin keksiä hyviä huolestumisen aiheita, mutta se oli haastavaa. Ehkä pelkäät, että minusta tulee se tanskalaisnainen, joka juoksi maratonin päivittäin? Siinä tapauksessa huolesi on tietysti aiheellinen. Kuten myös avaruushirviöiden invaasion osalta.

      Poista
  2. Tavattoman tuttua! Mulla taaperot 1,5v ja 3v. Aloin keväällä uudelleenlämmitellä juoksuharrastusta (raskaus-imetys-raskaus-imetys-tauon jälkeen), kesäkuussa liityin kuntosalille ja nyt paras tapa saada omaa aikaa on karata kuntoilmaan, ja melkeenpä päivittäin! Kymppi taittuu tunnissa ja puolimaratoni siintää silmissä (ehkä vielä joskus). Jos kyse olisi kahvittelusta kaverin kanssa tai shoppailureissusta sun muusta "hömpästä", ei sitä varmasti katsottaisi suopeasti (ei puoliso ja itsekin kokisin siitä kenties huonoa omaatuntoa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sinulla on kyllä kunto kohdillaan - ja motivaatio jos päivittäin onnistut urheilemaan! Heia heia! :)

      Tuon viimeisen virkkeen allekirjoitan ihan täysin, eli itse minä eniten menojani valkkaan - ei niitä kukaan ulkopuolinen lopulta estä. Se "sosiaalisesti hyväksytty" asuu siis omassa päässäni...

      Poista
  3. Oot kyllä ihan mun juoksusankari, kun juokset tuollaista tahtia kolmannen lapsen jälkeen! :)

    Se on kyllä kumma, miten juoksu on miehistä jotenkin tolkumpaa touhua kuin esim. kampaajalla käyminen. Vielä monen vuoden yhdesäolon jälkeenkin mies jaksaa joka kerta ihmetellä, että miten _voi_ mennä kaksi tuntia kampaajalla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos! Kas siinäpä titteli, jota en ole koskaan kuvitellut omaavani :D Eli kiitos myös motivoinnista - pakkohan sitä on jatkaa näillä kehuilla!

      Meillä mies tukee urheiluharrastusta varmasti siksi koska itse urheilee niin paljon - ja varmaan mukana on myös ajatus liikunnan hyvää tekevistä vaikutuksista: parempi mieli ja pienempi takapuoli.

      (Minä sen sijaan kiukuttelen yhtä lailla oli menon syy mikä tahansa eli olen silleen loogisempi.)

      Poista
  4. Heh, onnistuin sitten synnyttämään ihan keskustelunavauksen. :) Ekaa kertaa näin blogimaailmassa.

    Urheileminen on siinä mielessä kyllä ongelmallista, että kunnon kohentuessa suoritteeseen on pakko pistää enemmän aikaa saadakseen samat tehot ja jatkaakseen edistymistä. Sitten joutuukin aikasyöppökierteeseen. Pitäisköhän palata sohvan nurkkaan ennenkuin liikunta vie kaiken ajan vuorokaudesta?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai ehkä oletkin, mutta et näin suoraan? Mistäs sitä tietää aina mistä jotkut ajatukset jäävät kytemään...

      Ymmärrän teoriassa esittämäsi ongelman, mutta jotenkin en pysty näkemään itseäni tuossa tilanteessa. Paitsi tietysti jos tapahtuisi se ihme, että liikunta alkaisi itsessään toimia motivaattorina. Jännä olisi sekin vielä näin kypsällä iällä kokea :D

      Poista
  5. Mun kaveri antoi vinkin, josta ottaisin vaarin, jos mulla olisi vehkeet: äänikirjat! Se motivoi itsensä juoksemaan äänikirjoilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tästähän Liina on puhunut pitkään, ja viimeksi kirjastossa käydessäni lainasinkin kolme äänikirjaa! Koen valtavan työlääksi kopioida cd tietokoneelle ja siitä ipodiin (jonka kaivoin monen vuoden pölyjen alta pöytälaatikosta), mutta yhden lenkkikerran perusteella kyllä todellakin toimii!

      Ja tarvittavista vehkeistä: tietokone sulla on, ja halvimmat MP3-soittimet taitaa olla jotain kympin luokkaa, eli aika pienellä investoinnilla tähän pääsee kiinni. (Kannattaako niin halpaa sitten hankkia, siihen en uskalla vastata, mutta kirjojen kuuntelemiseen tuskin tarvitsee maailman parasta äänentoistoa.)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...