Eat
Viisi ravintola-ateriaa 48 tuntiin ei mielestäni ole huono suoritus ollenkaan. Satkar, nam namaste, Boulevard Social, luksuskasuaalisti kristallilaseista, Dong Bei Hu, tofua poltellen, Sandro, kuin olisin nuori ja kävisin Kalliossa, ja Kiasma, tarjontaan nähden ylihintainen salaattipöytä, mutta eipähän joutunut itse tiskaamaan.
 |
| Dong Bei Hu mainostaa itseään Helsingin kiinalaisimpina kiinalaisena, mutta annoksessani ei silti ollut kissaa. Siitä plussaa. Chilistä toinen. |
Activity
Huorasatu. Ensimmäinen puolisko hyvällä adrenaliinilla tykitettyä feminististä agendaa. Jos väliajalla ottaa pari skumppaa, sujunee toinenkin puolisko mukavammin.
Kiasma. Jouko Lehtola olisi ansainnut isomman näyttelyn, kun nyt isoista sarjoista oli näytillä vain maistiaisia. Dokumentti-näyttely oli ihan kiinnostava kokoelmaripustus, mutta, no, teema nyt ei ehkä ihan hirveän kattavasti läpäissyt koko näyttelyä. Pitääkö sitä sitten synniksi laskea. Hieno museo, kuitenkin.
Shoppailu. Toden totta sitäkin! Ostin kolme vuotta pohtimani nahkalaukun. Siitä lisää toiste.
 |
| Dan Perjovschi sai myös pohtimaan. |
Sleep
(Kaikkihan siitä puhuu.) Kaksi yötä katkeamatonta unta aamuseitsemään-kahdeksaan. Ja vaikka nukkumaan menin vasta yhden-kahden aikaan, olin viikonlopun jälkeen virkeämpi kuin naismuistiin. Havainto on jopa pelottava - että miten vähiin uniin kehoni on jo tottunut. (Jos minulta kysytään, optimaalinen yöuneni on yhdeksäntuntinen. Valitettavasti ei kysytä.)
Your time
Kaikki ylempänä mainittu! Mutta erikseen vielä aamut. Vaikka heräsin viekkaudella ja vääryydellä liian aikaisin, kieltäydyin avaamasta silmiäni ja nautin hiljaisuudesta ja rauhasta yli yhdeksään molempina aamuina. Ja sitten söin aamiasta rauhassa, nautiskellen viihtyisässä aikuisseurassa ja paperi-Hesaria lueskellen.
Ja erikseen mainittuna vielä ystävät. Näin vanhoja kavereita, vielä vanhempia kavereita, uudempia kavereita, ja upouusia kavereita - nimittäin sen Liinan.
Voiko ihminen enää mitään vaatia? Kyllä ei voi.
Paitsi uusintaa.
Mä olen lukenut saman kirjan, en kylläkään toteuttanut sen oppeja!
VastaaPoistaSun easy-viikonloppu taisi olla kaikin puolin täydellinen. Olen hieman kade, mutta koska joudut kohta synnyttämään, niin myönnettäköön että olet viikonloppusi ansainnnut! :D
En minäkään kirjasta oppia ottanut (se taisi olla ainoa vauvakirja joka löytyi lähikirjastomme hyllystä vuonna 2008) - liian kankeaa, ja musta vauvat syö koko ajan, eli ei pysty tuollaiseen 3-4 tunnin syklitykseen. Sitä olen *pyrkinyt* noudattamaan, että uniaika on mun aikaa, ei vaikkapa kotitöiden aikaa, mutta tuskin minä sitäkään tuosta opuksesta bongasin.
PoistaNo todellakin olen ansainnut! Mutta niin ansaitsisivat kaikki muutkin yön zombie-äidit!
Kuulosti todella optimaaliselta :) Se aamuvenyttely sängyssä on jotain mitä kaipaan lapsettomalta ajalta, oi... :)
VastaaPoistaLaiskat aamut on kyllä suurta parhautta!
PoistaMinusta olisi hyvä, jos pyrkisimme kaikki yhdessä useammin viljelemään fraasia "viekkaudella ja vääryydellä".
VastaaPoistaOi olisipa ihanaa, jos olisi rauhallinen aamu. Juuri sellainen, että vaikka heräisi aikaisin, voisi linnoittautua sänkyyn kirjan kanssa ja huolehtia vain omasta aamiaisestaan.
Ironiaa, ei ironiaa, ironiaa, ei ironiaa...? Ironiaa.
PoistaAamut on kyllä sellaista pahuutta, että tuollaiset on parhautta.
Ei missään nimessä! Paras fraasi. Rakastun aina vähän hyviin sanayhdistelmiin.
Poista"Aina vähän" vai "vähän hyviin"? Olisi hauska ajatella, että vähän hyviin. Vähän hyvä fraasi ala-asteelta!
PoistaIhana viikonloppu! Oon itsekin halunnut testata nuo ravintolat (paitsi Kiasma, jossa jo monet kerrat olen nauttinut ylihintaisesta salaattipöydästä, koska sinne on helppo mennä rattailla).
VastaaPoistaJa onnea tohtoroitumisesta!
Kiitos! Ja oli tosiaan ihanaa.
PoistaKiasman ravintola oli musta ennen parempi (ja hintakin edullisempi) - silloin Helsingin vuosinani. Tai sitten tämä hinta oli vain viikonloppuhinta. Mutta ruoka ei kyllä ollut sunnuntairuokaa.