Sain tiedon torstaina puoli neljän aikoihin. Perjantaina kympiltä minulla oli varattuna meikki, kampaaja, jatkopaikka ja pitopalvelu. Meikkaajallani (olen kerran elämässäni käynyt meikkaajalla - hän on siis meikkaajani) ei ollut vielä edes ensi vuoden kalenteria. Olenko maininnut, että tykkään kun asiat on suunniteltu ajoissa?
Minulla on nyt siis öbaut kuukausi aikaa väitöskirjan viimeisille muokkauksille. Ensi perjantaina on ensimmäinen deadline, kun laitan tekstin kielentarkastukseen. Ja sen verran huomaa stressiä, että vaikka (vai koska?) on ollut mukavan rauhallinen viikonloppu, olen oikeastaan koko ajan odottanut, että tulisi maanantai. Eilen, kun menin väkisinjumppaamaan, pohdin, että mieluummin olisin kaartanut työhuoneelle siksi pariksi tunniksi. Menin kuitenkin voimaan pahoin bodypumpiin. (Mulle tulee ihan järkyttävän huono olo niistä selällään tehtävistä liikkeistä. Kerrasta ei usko. Eikä kahdesta. Mutta nyt tein ihan vauvapainoilla ja omia taukoja pitäen. Ja alan uskoa, ettei sovi.)
The aikataulu on siis yhä voimassa! (No se toimittamani kirja on nyt refereekierroksella, eikä ehkä ehdi kauppoihin ennen kuin minä synnärille. Mutta jos väitöksen saa kunnialla hoidettua niin eiköhän muu sälä hanskaudu jotenkin.)
Tuntuu vähän hassulta raportoida näin tarkkaan, mutta kun nyt jo kerran aloitin. Hyvään journalismiin kuuluu kuulemma tilanteiden seuraaminen loppuun saakka. Ja vaikka en journalismia koe harrastavani, usein tajuan avautuneeni jostain asiasta kun tilanne on ns. akuutti, enkä sitten koskaan palaakaan kertomaan, että miten tilanne eteni.
Eli myös:
- Ostimme uuden auton noin kuukausi tämän jälkeen. Ei siis nyt toki uutta, mutta meille uuden.
- Se takki oli hansikaskorissa. Älkää kysykö miten mahtui. (Lenkkarit sen sijaan on yhä kateissa. Ja lapaset taas.)
- Emmekä me montaa päivää olleet ilman Hesaria, nykyään luemme sen vain diginä. Ja käytän muuten enemmän aikaa Hesarin ääressä kuin ennen. Ipadin saa jotenkin ohimennen avattua, toisin kuin paperilehden. Mutta sen verran vanhakantainen olen, että (jopa tilaajille) maksullista hs.fitä en oikein sulata. Tai että ei siellä maksumuurin takana saa ainakaan olla tätä tasoa. (Tai ehkä haluat välttää maksuklikkausta, silloin katso helmi täältä.)
Toi kuva on harvinaisen osuva! (Nyt tuli sellainen olo, että oispa mullakin syytä tuollaiseen, mutta täällä päässä on vaan samaa vanhaa samaa vanhaa. Paitsi vielä enemmällä itseaiheutetulla kiireellä.)
VastaaPoistaIhanaa, että The aikataulu siis elää ja voi hyvin!
PS. Mä opettelin aikanaan uudelleen neulomaan vain siksi, että hukkasin koko ajan lapasia. Että siitä vain silmukoita luomaan!
No sekin olisi tietty pitänyt laittaa päivitysten listalle, että meidän kutimuskerho on ollut kuolonkoreissaan koko syksyn, ja kotonahan mä en osaa kutoa (so. neuloa). Viime viikonloppuna meillä oli "tyttöjen viikonloppu", jonka vietin tiukasti muumioituen sohvannurkkaan, ja tein kahdessa päivässä kokonaisen sukan! Katsotaan sitten koska valmistuu se toinen...
PoistaJa viikonlopuista puheenollen (mikä aasinsilta!), mä olen ensi viikonloppuna coming to a leikkipuisto near you! Pidä toi profiilikuvasi lakki päässä, että osaan moikata jos tulet vastaan ;)
Noni, kyllä on taas keksitty tapa kiusata hullua. Nyt juoksen hädissäni lähiseudun leikkipuistoja läpi koko viikonlopun - ja toi pipo! Missä se edes on?
Poista:D
Hehe. No ton uusimman postauksesi jälkeen mulla ei ole toivoakaan tuntea sua. Paitsi jos pukeudut siihen uuteen huiviin? Ei vaan, olis kiva sopia ihan treffit vaikka sinne puistoon (kun ei musta pubiinkaan ole), mutta ei olla käyty idässä koko syksynä niin taitaa olla vähän tiukka ohjelma...
PoistaOlisi kauhean hauska nähdä! Mutta ymmärrän kyllä ihan tosi hyvin, että muutakin on ja liian tiukka ohjelma vain ahdistaa. (Jos nyt vastoin kaikkea todennäköisyyttä tunnistat mut esimerkiksi koirasta, jonka hihnan päässä riipun, nyi hihasta - jos et tunnista, törmätään joskus toiste, jos tilaisuus osuu kohdalle!)
PoistaOnneva tulevalle väittelijälle! On se vaan hyvä, että saat sen alta pois ennen kuin perhe enemmän lisääntyy.
VastaaPoistaJärjestäthän täällä blogissa sitten jonkinlaisen virtuaalikaronkan? Voitais pitää puheita ja kohottaa maljoja!
Mulla on nyt virtuaalinen HS-blokki päällä. En osaa päättää maksaako siitä verkkoversiosta vai ei, kun jo tulee maksettua aika suolainen hinta paperiversiosta (no, ei se 3 eukkoa kuussa tietysti niin paljon ole, mutta jotenkin periaatteellisella tasolla ärsyttää). Ja tätä miettiessä en viitsi käydä koko HS:n sivuilla, kun en halua, että se tylysti ilmoittaa mulle, että olet jo lukenut viisi juttuasi, kjäh kjäh.
Virtuaalikaronkka, ehdottomasti. Tosin minua saa kehua kyllä vuolaasti ihan koska tahansa! Tai jos järjestän blogiarvonnan, jonka palkintona pääsee pitämään puheen ihan sinne oikeaan karonkkaan? Suosio olisi taattu. ;)
PoistaMä en ole vielä ratkaissut kantaani hs.fihin. Sen maksumuurin ohittaminenhan on tehty niin helpoksi, että maksamispäätös on ainoastaan eettinen, ei lukemista rajoittava. Toistaiseksi en ole ehtinyt juuri uutisotsikoita selailla, niin en ole myöskään joutunut tilannetta tosissani pohtimaan.