sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Ja sen sunnuntai







Kevään ensimmäinen päivä yllätti. Aamulla kävimme työmaalle toppa-asuissa ja siitä pikku hiljaa kuoriuduimme kesään.

Kevään ensimmäisenä päivänä näki päivänvalonsa myös valmis terassimme. Ja täytyy kehua, että hieno on. Minä vähän vastustelin hanketta: "Pärjätään sitä ilmankin". Nyt tuntuu kuin asuntomme olisi kasvanut yhdellä huoneella.

Ja on kevät! Miten palkitseva vuodenaika. (Tosin olen vahvasti sitä mieltä, että osaisin minä arvostaa sitä ilman mustan aukon synkkää puolivuotiskautta, joka Suomen talvena tunnetaan.)

Myös lapsille tästä aukeaa aivan uusi elämä. Lyhyiden ulkoiluhetkien sijaan kotielämämme siirtyy ulos. Ja ihana pihamme on täynnä täynnä leikkikavereita, isompia ja pienempiä.

En kyllä voisi olla tyytyväisempi asumismuotomme valinnasta: tällainen rivitaloyhteisö, jossa naapurit lainaavat työkaluja ja jäävät rupattelemaan pihalle, sekä suhteellisen suljettu pihapiiri, jossa lapsille on leikkiseuraa, on aivan täydellinen. Esikoista ei tänään kotinurkilla näkynyt kuin väkisin ruoka-aikoihin. Olen aiemminkin tainnut sanoa, etten osannut kaivata omaa pihaa ennen kuin sellaisen sain, mutta tähän elämänvaiheeseen se tuo kyllä mahtavan lisän. Ja onneksi se oma piha on kuitenkin myös yhteinen. 


Tähän viimeiseen kuvaan piti tulla tunnelmavalaistus ja terassin kunniaksi nostetut kuohuviinit, mutta ne jäivät nyt toiseen iltaan. Ehkä moinen olisikin ollut jo liioiteltua herutusta. Todellisuudessa soitan youtubesta lastenlauluja ja kuuntelen huutelua punaiseen sänkyyn rakennetusta majasta.

Ei kyllä huono viikonloppu ollenkaan.

4 kommenttia:

  1. Ei väännetä veistä haavassa, kuule! Puutaloyhteisössä asumisesta ja kivojen naapurien kanssa pihalla hengailusta saa tässä kaupungissa vaan uneksia. Ellei sitten satu olemaan muutamaa perintöä tilillä lojumassa.

    VastaaPoista
  2. Kröhöm, Ninni... Koska satun tuntemaan sinut IRL en voi olla huomauttamatta, että olen vieraillut erittäinkin idyllisissä puutalopihakestitunnelmissa juurikin sinun kotonasi siellä suuressa kaupungissa... Vai uneksinko vain? (Olisko tässä sitten oikeasti veitsen kääntämistä: mitäs muutit! :D)

    VastaaPoista
  3. Höh, me oltiin vuokralla siellä! Ja call me old fashioned, mutta minusta 42-neliöinen 1h+k on hiukan ahdas lapsiperheelle... Jos sattuis se lottovoitto tänä lauantaina osumaan, muutetaan kyllä niille nurkille takaisin!

    VastaaPoista
  4. Nimenomaan et ole old fashioned: eikös tuo ole ihan perus kymmenhenkisen perheen savupirtin koko ;) Mutta niin, ratkaisu "ongelmaanne" on tietysti myös lähempänä kuin arvaatkaan: muuttakaa Turkuun! ;)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...