Joululahjatilinpäätös

Että miten sen lahjakurin kanssa kävi? Kun materialistista joulua vastustavat kaikki, jopa Tuomas Enbuske (HS maksumuuri), ja se on jo paljon se.

Melko hyvin, sanoisin, sekä annettujen että saatujen lahjojen osalta. (Tai saajien pettymyksestä en toki osaa sanoa mitään, mutta minä sain vain hyviä ja hyödyllisiä lahjoja kuten villasukat, lapaset ja kirjan.) Mutta myönnän, että koin epäilyksen hetkiä kun katselin erittäin jännittyneenä lahjojen jakoa seuraavaa esikoista, että olisiko sen lahjapinon pitänyt olla kuitenkin suurempi. Tosin aattoillan pohdintojen perusteella ("Se joulupukki taisi olla kyllä Pekka [nimi muutettu]. Ei joulupukilla ole farkkuja. Eikä Pekkaa näkynyt missään.") voisi ajatella että syy mietteliäisyyteen löytyi kuitenkin joulupukin mysteeristä.

Mutta määrä vain tuntuu olevan se, jolla joululahjoja mitataan. Ihan omasta aloitteestaan esikoinen laski omat lahjansa ennen kuin kävi niitä avaamaan. Ja naapurin tyttö kävi meillä kertomassa että hän saikin eniten lahjoja koko pihassa, mihin vastauksena esikoinen jo avasi suunsa sanoakseen, että "Minäpä sainkin", mutta ehdin onneksi katkaista lauseen ennen kuin ehti kohtaan "yhdeksän lahjaa", koska epäilen, että se naapuri oli tosiaan saanut useamman paketin. Minä ja mies sitten kilvan selittämään miten tärkeää ei ole lahjojen määrä, ja miten se ei oikeasti korreloi saajan kiltteyden kanssa.

Ei meillä muuten niin siitä vaaleanpunaisesta.

Aurajoen lautturi.

Ja kuitenkin neljän toiveen listaltaan esikoinen sai kolme, kuvissa niistä kaksi. Jos vielä talvi tulisi uudelleen, niin molempia voisi käyttää toisenkin kerran.

Lahjatoiveita delegoin sukulaisille, eikä yhtään pakettia ollut Kerrasta Hajoavien Kiinalaislelujen osastolta, mistä olen enemmän kuin tyytyväinen. Kuten jo mainitsin, esikoisen luistimet äitini löysi kirpparilta ja kuopuksen nurmekset ovat oikeasti kaverilta lainassa, mutta käärin ne lahjapaperiin siitä huolimatta - joka tapauksessa luistimet olisivat pieneksi käytyään siirtyneet muille. Siinäpä todellinen kierrätyslahjavinkki! Komeat kypärät ovat sentään uudet.

Mutta saa nähdä miten jatkossa lahjapaineet kasvavat. Epäilen, että lasten kasvaessa myös näiden omat toiveet nousevat ja meille vanhemmille paineet niiden täyttämisestä - kun nyt jo huomasin oman rintamalinjani horjuvan. Eli hyvä jos edes näin alkuun osaamme ylläpitää jonkinlaista materiamalttia.