Ja miten siinä sitten kävi?
"Edessä on (ainakin) kolmet häät, ehkä jokunen karonkka - näistä saattaa tulla turhuustelupaineita. Kevätkengät tarvitsen välttämättä ja ensi talvelle ehkä jopa uudet talvikengät. Vapautan itseni synnistä jos ostan käytettyä, eli kannustan siten itseäni kirppareille."Kyllä, ostin jopa kahdet välikausikengät - ja taisivatkin olla ensimmäiset järkevät kengät ballerinojen ja talvisaappaiden välimaastosta sitten Dr Martens -kauteni (eli 90-luvun). Talvikengät vuodelta 2009 palvelevat sen sijaan yhä. Juhlamekon ostin kesän häihin, mutta se jäi sitten palloontuvasta keskivartalosta johtuen odottamaan vuoden 2014 kesähäitä.
Kirpparilta en ostanut mitään. En itselle enkä ehkä edes lapsille. (Lastenvaateostoksia en ole kirjannut, mutta epäilen, että suurin osa vähäisistä hankinnoista on tehty ruokaostoksilla.) Yhden paidan ostin kaverilta ja muutamat raskausvaatteet olen saanut kierrosta.
Koko syksyn elin kuuden vaatteen haasteessa, mutta joulunalusviikolla riehaannuin ja ostin henkkamaukasta 17 eurolla trikoota eli mekon ja paidan. Ja toipa joulupukkikin minulle yhden mekon, joka ei ole raskaussellainen, mutta taipuu kumpuni yli eli vaatevarastoni on siis kasvanut huikeissa määrin loppuvuodesta.
Koska en varsinaisesti asettanut tälle omalle haasteelleni mitään tavoitteita määrällisesti tai rahallisesti en voi sanoa onnistuinko (huomaa mikä täydellinen vastuuvapautus). Siitä huolimatta, tässä
Vuoden 2012 ostoslista
- hääpuku
- kaksi neuletakkia (toinen niistä hääpuvun kanssa käytettäväksi)
- neljä trikoopaitaa
- farkut
- trikoohaalari
- mikrosortsit (!!!)
- leninki
- kahdet kengät
- futiskamat (joukkueen yhteistilaus, ei kertaakaan päällä ennen raskauslomaa)
- verskat
- oravapipo (meni sitten todellisuudessa lapselle)
- raskausmekko ja -paita
 |
| Minäkö pukeutuisin mustaan?! Mikrosortsit ensimmäistä ja viimeis(in)tä kertaa jalassa. Täti kävi meinaan ihan festareilla. Ja vielä Ilmiössä eli ei missään neitsytperunafestareilla. (Vaikka nekin kyllä houkutti.) |
 |
| Uutuuttaankiiltävät tennarit kiiltävän hotellilinoleumin hohteessa häämatkalla. |
 |
| Joulun (ja uudenvuoden, ja kaikkien tulevien juhlien) trikooeleganssia. Huomaa myös itseneulotut sukat. Jätä huomioimatta yritys varpistamalla näyttää vähemmän persjalkaiselta. |
Tämän mukaan siis näyttäisi, että olen ostanut 13 vaatetta, kahdet kengät sekä neljä urheiluvaatetta. Ja kuluttanut näihin yhteensä aika tasan 500 euroa, hääpuku poislukien. Kävin ostoksilla harvemmin kuin joka toinen kuu, eli valtaosa vaatteista tuli hankittua kahdella rupeamalla Monkista, kerran Tukholmassa ja kerran Helsingissä. Ihan kevyesti voi sanoa, että ne mikrosortsit olisi voinut jättää ostamatta, mutta en minä tätä hirveän huonona saavutuksena pidä. (Mutta myönnän auliisti, että olisin kuvitellut yksittäisten vaatekappaleiden lukumäärän olevan pienempi. Eli niin vaan sitä itseään huijaa.)
Ensi vuodelle voisin koittaa ottaa tavoitteeksi ostaa vielä vähemmän mutta niitä laadukkaita vaatteita, jotka eivät kuluisi saman vuoden aikana loppuun. Kuten tuosta rahasummasta ja vaatteiden määrästä voi laskea, mitään kovin kalliita ostoksia listalleni ei mahdu. Molemmat kenkäparit maksoivat nelisenkymmentä euroa, toiset alesta toiset ei, ja kallein yksittäinen hankinta (no sen hääpuvun lisäksi) oli futisasuni, joka paidan, sortsien ja kaksien sukkien kokonaisuudessaan maksoi 80e.
Liinan blogissa aihetta sivuttiin (eli itseäni mainostin), ja Liisa kertoi samaa listausta harrastaneensa jo useamman vuoden. Näin pitkäjänteisestä haasteesta ei saa kauheasti rummunpärinää aikaiseksi, mutta haastan silti kaikki muut omista kulutustottumuksistaan kiinnostuneet mukaan, oli blogia tai ei.
Niin ja sanoinpa minä näinkin silloin maaliskuussa:
"Lisään vaatehaasteeseen vielä kaappihaasteen, eli käyn läpi vaatekaappini jälleen syksymmällä ja tutkin mitkä vaatteet ovat jääneet edellisen siivouksen jälkeen käyttämättä, armottomasti karsien ja itseäni suomien."No en todellakaan tehnyt. Mutta nyt voin (taas) kuvitella, että kaikki vaatteet tulevat käyttöön tänä vuonna ja sen jälkeen. Mutta jos sitten tänä vuonna taas karsisin, kun tuntuu, että koskaan en ulota kättäni vaate
Ja ostamisen välttely on kuitenkin helpompaa kuin olemassaolevien tavaroiden hävittäminen, niin siinä saisi taas vähän pakottaa itseään miettimään valintojaan.
Tähän haasteeseen tartun :). Kun vaan muistaisi sitten...
VastaaPoistaHIENOT SUKAT! Mutta ystävällisesti koeta näyttää vähän enemmän kolmannen kolmanneksen raskaana olevalta; jotenkin voisit ihan varmasti naamioitua oikeasti persjalkaiseksi (esim. pukemalla useita pareja villahousuja kerroksittain), siitä tulisi minulle parempi olo :D
VastaaPoistaHei, näytät upealta ja olen kateellinen! Nih, tulipa sekin sanottua. Yhdyn Liinan vaatimukseen moninkertaisista villahousuista lisäämään raskautettua vaikutelmaa.
VastaaPoistaJa minä ehdinkin jo tarttua tähän haasteeseen sikäli, että tein itselleni excel-taulukon kolmella välilehdellä. Pääotsikko on Ostokset 2013 ja välilehdet 1) itselle vaatteet 2) pojalle vaatteet 3) pojalle muut. Nyt vain pitäisi muistaa täyttää taulukkoa. Ja ei mullakaan mitään tavoitteita ole. Mielenkiinnon vuoksi lähinnä.
Komppaan Liinaa ja LeopardiQ:ta, näytät ärsyttävän upealta! :D
VastaaPoistaMä ottaudun tähän haasteeseen ja kirjaan vuoden ostokset ylös. Yhdet pitkään etsimäni kengät ostin, mutta palautin ne, koska koko oli kuitenkin väärä. Joten nollatilanteesta lähdetään.
Inhottava haaste, mutta vastataan silti. Mulle tulee vähän paha mieli kun mietin kulutustottumuksiani. 2012 aikana olen ostanut ainakin kaksi imetykseen soveltuvaa mekkoa, yhdet ballerinat, yhdet Sorelin talvisaappaat (nehän ovat halpoja), yhden talvitakin (alennuksesta, hinta silti n. 200 euroa), 2 paitaa, 2 t-paitaa (joista toinen ei istukaan joten olen käyttänyt sitä 0 kertaa), mikroshortsit joita en kehtaa käyttää koska ne ovat, noh, aika lyhyet, 2 urheilurintaliivit, 1 verkkarit, 1 hupparin, talvihanskat, pipon, 1 caprihousut jotka eivät istu, 2 liian suuret farkut, 1 väärän malliset farkut - näin niinkuin äkkiseltään tulee mieleen. Serkun häät, kummipojan ristiäiset ja oman lapsen nimiäiset juhlin vanhoissa (eli 2011 ostetuissa) rytkyissä, enkä ole ostanut yhtään korkokenkiä tai käsilaukkuja (mikä on minulle melko poikkeuksellista, mutta mitäs mä korkkareilla leikkipuistossa..). Mutta onhan tuo lista aika järkyttävä.
VastaaPoistaMutta hei: tänä vuonna en ole ostanut itselleni mitään! (en oo ehtiny)
Ps. Yhdyn edellisiin kommentoijiin: näytätpä hyvältä!
No olettepas te ja jopas te olette! *punastuu* Tämänkö takia siis ihmiset pitää vaate- yms. kuvablogeja? Eli kiitokset kauniista sanoistanne <3
VastaaPoistaMulla tuo raskauspötsi on tavannut tosissaan kasvaa vasta viimeisen kuukauden aikana; eli siihen asti päivitellään, että kasvaako se ja mitenkäs se kasvaa. Lähinnä viittasin siis persjalkaisuudella tähän pitkänhuiskeaan varteeni ;)
Silmäilijä: jee - osallistuja! Tee muistilista tuonne bloggerin luonnoksiin, sitä voi sitten täytellä vuoden mittaan!
Liina: kyllä prokutoja hienot sukat tunnistaa ;D Mä olen edennyt mun kutomisharrastuksessa jo seuraavalle tasolle, eli nyt olen vaihtanut lankaa neulottuani kolme vuotta (enimmäkseen suorakaiteen muotoisia kappaleita) seiskaveikasta... Raporttia seuraa varmasti jos jos jotain valmistuu!
Leopardikuningatar: jes, toinen osallistuja! Excel kuulostaa hyvin prolta :D
Ja jee myös Jennijee!
Saara: omien ostosten kriittinen tarkkailu on hyvin ahdistavaa. Mulla on taipumus ostaa halvalla, mikä tarkoittaa että ollenkaan aina ei osu kohdalleen... Tällainen itseäänkiusaava tarkkailu palkitsee siis minua oikein mainiosti - joskin tietynlaista kulutuskeskeisyyttä tämäkin on. Mutta jos tämän haasteeni takia mietin toisenkin kerran, että jätänkö sittenkin jonkun raidallisen trikoopaidan kauppaan, niin haaste toimii.
Mun listassa parhaat ostokset ovat ne kalleimmat, eli Sorelit ja talvitakki. Leikkipuistossakin viihtyy paremmin, kun ei palele, ja nuo ostokset varmasti palvelevat useamman vuoden (lanko kehaisi käyttäneensä omia Sorelejaan kohta 10 vuotta). Eli se kalliilla (=ei halvalla) ostaminen on ainakin itselläni se, mikä toimii.
PoistaHalvat heräteostokset sen sijaan jäävät usein käyttämättä, ja itsellä omatunto kolkuttaa niiden kohdalla eniten (kalliit käyttämättä jääneet on helppo myydä eteenpäin hyvällä hinnalla, joten niissä tappio tai turha ympäristökuorma ei ole ihan niin suuri).
Juuri näin: mun missio on (ollut jo kauan) ostaa vähän mutta kallista, mutta valitettavasti en sitten koskaan raaskikaan... Tosin usein en sitten osta mitään, mikä on vielä parempi ;)
PoistaMutta että Sorelit on ollut olemassa 10 vuotta? Minä kuulin niistä ekaa kertaa tänä vuonna, ja sen jälkeen en ole muista kuullutkaan. Tai ehkä mä olen vain ekaa kertaa alkanut seuraamaan ulkoilukengistään puhuvia ihmisiä - kuten mammablogeja :D Ja onhan ne niin kehutut etten ihmettelisi jos ensi talveksi sellaiset hankin.
Mä muistan ikuisesti sen ajan, kun rupesin ensimmäisten opiskelujen jälkeen ja toisten ohessa käymään töissä niin, että sai ihan kunnon palkkaa. Iski ihan helvetillinen ostomania! Joka perjantai piti viikonloppua varten ostaa uusi biletoppi ja yleensä vielä piti lauantaina mennä kavereiden kanssa shoppailemaan. Mulla oli kymmeniä ja kymmeniä biletoppeja henkarilla roikkumassa. Ja useita niistä käytti vain sen kerran.
VastaaPoistaJossain vaiheessa tiedostin tän ongelman ja kun vielä tuli parin vuoden sisään useita muuttoja, tajusin, että jotain pitää tehdä. Sitten menin vielä oikeisiin töihin, jossa biletopeille ei oikeasti ollut mitään käyttöä ja oli pakko satsata uusiin vaatteisiin, pelkäsin tosissaan vaatekaappiräjähdystä. Luin jostain vinkin, että jokaista ostamaansa uutta vaatetta kohden täytyy luopua kahdesta vanhasta ja jos ei keksi mistä luopuu, ei tarvitse uutta vaatettakaan. Tää olikin aluksi tosi helppoa ja auttoi kyllä vaatekaapin megaräjähdykseen. Nyt olen luopunut tuosta 1/2 säännöstä, koska vaatekaappini on oikeasti tosi tyhjä. Edelleen kyllä jos jotain ostan, niin samalla luovun jostain vanhasta, yleensä rikkinäisestä (jota ei voi korjata), virttyneestä jne. Eli tulee oikeasti ostettua vain tarpeeseen ja yleensä siis tiedän jo etukäteen, mitä ostan,minkä tilalle ja miksi.
Mutta siis, joo tartun haasteeseen!
Jee, lisää haastettuja! Tuo sun nykylogiikka kuulostaa kyllä eri fiksulta - minäkin kun käytän vain niitä kaapin päällikerroksia, niin siellä uumenissa piilee ties mitä lukioaikaisia biletoppeja... Se antaa toki vaikutelmaa siitä, että uusia vaatteita ei tarvi, koska kaappi on täynnä, mutta samalla johtaa ikuiseen "mulla ei ole mitään päällepantavaa" -kriisiin.
PoistaKiitos hyvästä muistutuksesta! Olen koko päivän kelannut olisiko jotain arkiseikkaa missä voisin elää ekologisemmin. Vastaus: erittäin monessa. Seuraava kysymys: miten toteutan. Olisikin kiva jos joku tekisi arkivinkkilistan miten itse elää ekologisesti, kokonaiskuva katsottuna (vink?!).
VastaaPoistaVaatteitten ostelu ei ole minulle koskaan ollut mikään suuri into. Olinkin tosi äimistynyt kun jossakin vaiheessa huomasin, että pidän tosi paljon tarvittavien ja hyvien asioiden ostosta lapsilleni. Esim nyt odotan innolla, että mm. kuopuksen haalari tulee postissa (väitin viimeiseen asti että kyllä tää kolme lasta kestänyt vauvahaalari menee vielä koko appsinkin talven ja nyt mm. vilkkuu jo pohkeet nostaessa ja tää tyyppi ehkä jo lopputalvesta tykkäis ulkoilla enemmänkin...).
Tänä vuonna olen ostanut varmaan keskimääräisesti enemmän vaatteita itselleni kuin aiempina 30 vuotena. Syy hyvin yksinkertainen: raskaus, sektiohaava, muuttunut kroppa (lue:levennyt lantio). Minut on aikoinaan opetettu pitämään vaatteet loppuun saakka ja ostaminen tehdään aleista ja halvalla. Olenkin opetellut lähinnä sitä, että 10 vuotta vanhat napapaidat saa viedä kierrätykseen (spr) ja itselle saa ostaa hyvää ja juuri just eikä melkein, ja se on mielellään laadukasta ja ei aina ole alesta. Kestäviin vaatteisiin haluan itsekin satsata jatkossa vielä enemmän kuin parissa käytössä kulahtaneisiin mutta Halpoihin vaatteisiin... Suosisin mielellään myös kotimaista (edes siinä määrin kun se sitä on).
Sama opiskeluprosessi menossa mullakin :) Ja eikö olisikin kiva sellainen vinkkilista! Mä voisin vinkata vain miten mä haluaisin elää - koska en tiedä onko ne mun todelliset valinnat sitten kuitenkaan niin ekologisia. Hyvin usein sitä kallistuu mukavuuden puolelle, case auto varmasti päällimmäisenä.
PoistaOlisi, melkein semmoinen haasteen paikka! Haastaa blogisteja puntaroimaan ekologisuuttaan! Siinäpä tulisi vinkitkin jakoon...
PoistaMä olen ihan kade sun masusta, itse menen nyt jo yläkäyrällä ja vanhat merkit ennustavat että tälläkin kertaa sf-mitta menee yli 40 sentin. Ja olen tällainen 164-senttinen pätkä pullero.
VastaaPoistaMä lupaan tänä vuonna hankkiutua eroon joka ikisestä äitiysvaatteesta. Ja myös ottaa silmän käteen ja viedä ne koon 38 jakkupuvut kirppikselle tai Fidaan. Muutenkin kaapit on vauvan tavaroiden taki järkkäiltävä uudelleen, niin nyt olisi oikeasti tilaisuus olla kriittinen esim. omaa yo-jakkupukua ja 90-luvun minihamemuotia kohtaan.
Niin ja pyhästi lupaan myös sen, että koska tämä lapsi on viimeinen, niin yhtään vauvantavaraa ei aleta hillota varastossa. Paitsi niitä parhaita lapsenlapsille säästettäviä <3
No onhan tätä toki kätevä kantaa mukana, en käy muuta väittämään. Toisen odotuksessa neuvolantäti jaksoi pelotella sf-mitan kanssa mutta nyt alan uskoa, että tämä on vain mun "feature".
PoistaTuosta tuleekin tiukka paikka, että paljonko niille lapsenlapsille saa säästää... ;) Meidän äiti säästi vain muutamia bodeja, mutta ihan mahtavia ruskea-valkoisissa kuoseissaan. Että arvostaisiko joku näitä 2000-luvun trikoita samalla tavalla parin-kolmenkymmenen vuoden päästä...?